Davvisámegiella

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Do not click any button if you do not speak Sami!

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Davvisámegiella
davvisámegiella, sámegiella
Klassifiseren Urálalaš gielat
 Sámegielat
  Davvisámegiella
   
    
      
Geavaheapmi
Guovlu Ruoŧŧa, Norga, Suopma
Hubmiid mearri sullii 30 000
Sadji ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta láhten
Virggálaš stáhtus
Virggálaš giella Anár, Eanodat, Soađegilli, Ohcejohka, Deatnu, Gáivuotna, Guovdageaidnu, Kárášjohka, Loabát, Porsáŋgu, Unjárga
Giellagáhtten Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš
Giellakodat
ISO 639-1 se
ISO 639-2 sme
ISO 639-3 sme
SIL SME

Davvisámegiella gullá sámegielaid oarjesámegielaid davvejovkui ovttas julev- ja bihtánsámegielain. Eará oarjesámegielat leat ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Guovlu[rievdat | edit source]

Davvisámegiella hállojuvvo Ruoŧas, Norggas ja Suomas.

Alfabehta[rievdat | edit source]

А а

a

Á á

á

B b

be

C c

ce

Č č

če

D d

de

Đ đ

đje

E e

e

F f

eff

G g

ge

H h

ho

I i

i

J j

je

K k

ko

L l

ell

M m

emm

N n

enn

Ŋ ŋ

eŋŋ

O o

o

P p

pe

R r

err

S s

ess

Š š

T t

te

Ŧ ŧ

ŧe

U u

u

V v

ve

Z z

ez

Ž ž

Diftoŋggat[rievdat | edit source]

Diftoŋggat leat guokte vokála maŋŋálagaid mat jietnaduvvojit ovttas.

Davvisámegiela čállingielas gávdnojit njeallje diftoŋgga: ea, ie oa ja uo. Guovdageaidnulaččat dábálaččat jietnadit diftoŋŋgaid nugo dat leat čállojuvvon, muhto Kárášjogas ea gullo dego ie. Vuolle-Deanus ea gullo dego . Kárášjogas ie gullo dávjá dego e, Vuolle-Deanus fas dego ea.[1]

oa gullo Kárášjogas dávjá dego uo ja Vuolle-Deanus oa gullo dego uo, uä dahje ue. Kárášjogas uo gullo dego ue. Vuolle-Deanus uo gullo dego .[1]

Jietnadatoahppa[rievdat | edit source]

Davvisámegiela suopmanat[rievdat | edit source]

Davvisámegiela váldosuopmanat leat mearrasámegiella, Durdnosa suopman ja Finnmárkku suopman.

Mearrasámegiella[rievdat | edit source]

Knud Leema mielde mearrasámegiella lea ovdal gullan nuortasámegielaide, muhto mearrasámit leat molson giela. Mearrasámegielas leatge seammalágan hámit go anárašgielas ja eará nuortasámegielain. Mearrasámegiella juhkkojuvvo oarje-, gaska- ja nuortasuopmaniidda.

Durdnosa suopmanat[rievdat | edit source]

Lea árvaluvvon, ahte Durdnosa suopman livččii álgo álggus gullan oarjesámegielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain ja biđonsámegielain. Durdnosa suopmanis leat čuovvovaš váldosuopmanat:

  1. Suomanjárga
  2. Gárasavvon
  3. Čohkkiras
  4. Girjjis

Finnmárkku suopmanat[rievdat | edit source]

Finnmárkku suopmana váldojoavkkut leat oarjejoavku ja nuortajoavku.

Oarjejoavku juohkása njealji suopmanii:

  1. Máze-Láhpoluoppal
  2. Guovdageaidnu
  3. Nuorta-Eanodat
  4. Vuohčču

Nuortajoavku juohkása maiddái njealji suopmanii:

  1. Sieiddá-Bonjagas
  2. Skiippagurra-Buolbmát
  3. Njuorggán-Sirbmá
  4. Badje-Deatnu

Giellaoahppa[rievdat | edit source]

Nomenat[rievdat | edit source]

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Davvisámegielas leat 7 kásusa. Muhtun gáldduin muitaluvvo, ahte davvisámegielas leat guhtta kásusa daningo akkusatiiva ja genetiiva leat seammasullasaččat. Kásusat leat:

Substantiivvat[rievdat | edit source]

ol. ml.
mátta bárrast. bárahisst. kontr.st. bárrast. bárahisst. kontr.st.
Nom. guolli čála boazu guolit čállagat bohccot
A/G. guoli čállaga bohcco guliid čállagiid bohccuid
Ill. guollái čállagii bohccui guliide čállagiidda bohccuide
Lok. guolis čállagis bohccos guliin čállagiin bohccuin
Kom. guliin čállagiin bohccuin guliiguin čállagiiguin bohccuiguin
Ess. guollin čálan boazun -

Pronomenat[rievdat | edit source]

Pronomen lea sátni adnojuvvo eará sáni sajis. Ovdamearkan cealkagis Áhčči luoikkai skohtera Márehii sáhttá čállit pronomeniiguin Dat luoikkai sutnje skohtera. Pronomenat adnojuvvojit maiddái ovttas nuppiin sániin, ovdamearkka dihte dát biila.

Persovdnapronomenat: Mun, dii, midjiide jna.

Gažaldatpronomenat ja relatiivapronomenat: mii, gii, gean, mainna, goabbá, guhtemuš, gos, gosa, goas jna.

Čujuheaddjipronomenat: dat, dát, diet, duot, dot.

Resiprohkapronomenat: 1. nubbi nuppi. 2. a) goabbat guoibmi + oamastangeažus duálas. b) guhtet guoibmi + oamastangeažus plurálalas.

Reflektsiivapronomenat: ieš, ieža, alddámet, alccesis, iežame, iežainan, iehčanassii

Eahpemearálaš pronomenat[1]: ainge, arvat, buot, buohkat, duobbá dábbá, eatnat, eatnagat, eatnagii, eatnasat, eambbo, eanet, eanemus, eanemusat, eará, iežá, earát, iežát, earis, galle, gallát, gallis, geažus, hárvvis, juobbá, juobbágoabbá, juoga, juohke, juohkehaš, máŋga, máŋggas, moadde, moattes (moattis), moanat, muhtin (muhtun), nubbi, nuppit, nuppát, obba (oppa), ollu, olu (ollugat), olugat, olus, okta, oktahat, seammá, soames (soamis), soapmásat, uhccán, unnán, uhccánaš, unnánaš, veahá, veaháš, visot, gii ihkenassii, guhte ihkenassii, mii ihkenassii, goabbá ihkenassii, feara gii, feara guhte, feara mii, feara goabbá, gii fal, guhte fal, mii fal, goabbá fal, giige, guhtege, mihkkege, goabbáge, guhtemušge, oktage, guhtege, guhtet, goabbat, iešguhtet, goappašat, goappašagat, guktot.

Negatiiva pronomenat: ii oktage, ii gosage, eai makkárge jna.

Adjektiivvat[rievdat | edit source]

Lohkosánit[rievdat | edit source]

Vearbbat[rievdat | edit source]

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku[rievdat | edit source]

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

Persovdna[rievdat | edit source]

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovnna dáfus:

  • 1. persovdna
  • 2. persovdna
  • 3. persovdna

Áigi[rievdat | edit source]

Davvisámegiel tempusat leat:

Maid leat guokte lihttoáiggi:

Vuohki[rievdat | edit source]

Davvisámegielas leat vihttá vuogi:

Dábálaččat optatiiva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.

Biehttalanvearba[rievdat | edit source]

Seammaládje go eará suopmelaš-ugralaš gielain davvisámegielas lea biehttalanvearba, mii sodjá vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku) dáfus:

   Ind. pres.               Imperatiiva             Optatiiva                    Supiidna
   sg.  du.     pl.         sg.    du.     pl.      sg.    du.      pl.          sg.    du.     pl.                        
1  in   ean     eat      1  -      -       -     1  allon  allu     allot     1  aman   amame   amamet
2  it   eahppi  ehpet    2  ale    alli   allet  2  ale    alli     allet     2  amat   amade   amadet
3  ii   eaba    eai      3  -      -       -     3  allos  alloska  alloset   3  amas   amaska  amaset

Davvisámegielas biehttalanvearba ii sojahuvvo áiggi dáfus.

Passiiva[rievdat | edit source]

Davvisámegielas lea maid passiiva, muhto dat ii leat árbevirolaččat leamaš aktiivvalaš anus[gáldu váilo].

Infinitiivahámit[rievdat | edit source]

Partihkkalat[rievdat | edit source]

Interjekšuvnnat[rievdat | edit source]

Interjekšuvnnat leat ovdamearkan:

  • Fuoi!, Fišše! (go atná juoidá eartnjehassan)
  • Gea! (imaštallame)
  • Hás (go hástala nuppi)
  • Hei!, Hei-hei! (imaš, hárbma)
  • Vuoi! (imaš, šallošeapmi, illu)
  • Gáfat! (suorggaheapmi)

Sámegillii ollu interjekšuvnnat adnojuvvojit go čuorvu ealliid, erenoamážit beatnagiid ja bohccuid[1]. Muhtun dain interjekšuvnnain leat jietnadagat mat eai muđui gávdno gielas (earret loatnasániin) nugo y-jietna sánis hrys.

  • Hrys! (go baldá beatnaga mii lea bahástallame, maiddái hrys eret!)

Čuorvvassánit maiddái gullet interjekšuvnnaide:

  • Ušš! Hrys! Vuoi! Ho-hooi!

Jietnaáddestallan sánit (onemopoehtalaš sánit):

  • Du-dud! Dii-diid! Bea.ea! Hau!

Vástádussánit:

  • De-e! Na-a! Ii-e!

Konjunkšuvnnat[rievdat | edit source]

Advearbat[rievdat | edit source]

Preposišuvnnat ja postposišuvnnat[rievdat | edit source]

Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda. Dát doahpagat leat sámegillii latnjalassii nu ahte muhtun sánit sáhttet leat sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan. Pre- ja postposišuvdna ráhkadit nomeniin ovtta gihpu ja das galgá nomen leat genitiivahámis. Dat mat leat nomemiid ovddabealdde gohčoduvvojit preposišuvdnan. Nomena ja preposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo preposišuvdnagihppun[1].

  • ovdal soađi
  • borramuša maŋŋá
  • birra jagi

Postposišuvdna leat nomena maŋábealde.Nomena ja postposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo postposišuvdnagihppun[1].

  • dáhki alde
  • munno gaskkas
  • geahču vuolde.
  • muital iežat birra

Etymologalaččat pre- ja postposišuvnnaid vuođđu lea substantiiva[1], muhto dát sánit eai dábálaččat geavahuvvo sierra sátnin šahten. Muhtun substantiivvat leat velá anus, nugo rádjá mas postposišuvnnat rájes/rádjái leat suorgásan. Boahtte vuosárgga rájes. Ihtáš rádjái.

Pre- ja postposišuvnnat sáhttet leat sierra kásushámis. Lokatiivahámi mearkkašupmi lea báikkis dahje báikkis eret. Illatiivahámi mearkkašupmi lea lihkadeapmi juogaman guvlui. Genitiivahámi mearkkašupmi lea juogaman guora, miehtá dahje beali. Ovdamearkkan sátni geahči main lea suorgásan čuvvovaš postposišuvnnat.

  • Mun mannen togain Niillasa geahčái.
  • Mánát vulge áhku geahčen ruoktot.
  • Mii álo bivdit davágeaže dán jávrri.
Post- ja preposišuvnnat báikemearkkašumiin
Illatiivahápmi (sadjái) Lokatiivahápmi (sajis) geniitivahápmi (saji guora)
ala alde
báldii bálddas báldda
beallái bealde beale
birra birra birra
bokte
buohta
duohkái duohken duoge, duogi
gaskii gaskkas gaskka
gasku gasku gasku
geahčái geahčen geaže
guovdo guovdo guovddáš
gurrii guoras guora
lahka lahka lahka
lusa luhtte luhtte
maŋŋái maŋis maŋil
miehtá miehtá
mielde mielde
meaddel
meattá
njeaiga njeaiga
ovdii ovddas ovddal
rádjái rájes ráje, ráji
sisa siste
vuollái vuolde vuole, vuoli
vuostá vuostá vuostá

Post- ja preposišuvnnat áigemearkkašumiin leat: bále, birra, čađa, gaskan, gaskkas, gaskkal, gaskal, gasku, geahčái, geažes, maŋŋá, maŋŋel, mano (manu), mielde, miehtá, ovdal, rádjái, rájes (rájis), viđá (viđe).

Ovdamearkkat:

Ala (nala). (post). Báikemearkkašupmi: Son njuvddii vuoja láibbiid ala. Áigemearkkašupmi: Boađe fal ruoktot diimmut ala!

Alde (nalde). (post). Báikemearkkašupmi: Gáffegievdni lea uvnna alde. - Lokte eret ruittu uvnna alde. - Poliisat ledje juo báikki alde.

Badjel. (prep./post). Báikemearkkašupmi: Duottut go njuiket joga badjel? - Biila vujii badjel geainnu.

Báldda. (post). Báikemearkkašupmi. Beana ruohtai mu báldda. - Son ozai čoavdagiid viesu báldda.

Bálddas.(post). Báikemearkkašupmi: Gean bálddas don čohkkájit boradanbeavddis? - In leat goassige oađđán nieidda bálddas.

Báldal. (post). Bákemearkkašupmi: Ánde šuvihii sihkkeliiguin mu báldal[1].

Bále. (post). Áigemearkkašupmi. Mii árrat vuoddjáimet vai joaddašeimme ruoktut čuovgga bále. - Eahket bále manne dánssaide.

Bealde. (post., maŋábeale attribuhta maiddái prep.). Báikemearkkašupmi: Gufihtariid máilbmi lea don bealde olbmuid dábálaš eallima. - Goappat bealde.

Beale. (post.). Báikemearkkašupmi: Vári beale lea buoret vázzit. - Bohccot ruhttet don beale váriid.

Beallái. (post.). Báikemearkkašupmi: Son sugai nuori nuppi beallái. - Mii sirddiimet don beallái vári.

Birra. (post./prep.). Báikemearkkašupmi: Mun lean mátkkoštan birra máilmmi. - Nieida lei nu bivnnut ja bártnit jorre su birra. Áigemearkkašupmi: Birra jándora bargat. - Mii orrut ovtta sajis birra jagiid.

Bokte. (post). Báikemearkkašupmi: Vudjen Malmöi Stockholmma bokte. - Dákko bokte gávdnojit ollu boradanbáikkit. - Eŋglándii vujiimet Fránkriikka bokte.

Buohta. (post.). Báikemearkkašupmi: Bisán duon geaidnogalbba buohta. - Biila bártidii šaldi buohta. - Son vázzá min buohta skuvlii[1].

Čađa. (prep./post.). Báikemearkkašupmi: Mun váccán vuovddi čađa. Áigemearkkašupmi: Ledjen gozuid alde čađa ija. - Mii ligget viesu čađa dálvvi.

Duogi, duoge. (post.). Báikemearkkašupmi: Njáhken stobu duogi. - Dat báhtaredje seinniid duogi.

Duohkái. (post.). Báikemearkkašupmi: Čiehkádin geađggi duohkái. - Eadni gaikkui nieiddas vuovttaid duohkái.

Duohkin, duohken (ruoŧas duogin). Báikemearkkašupmi: Bussá ruohtastii eret stuolu duohkin. - Dat áigá vuoddjájedje ja dáidet juo logi miilla duohken. - Dálá servodatdiili lea min čuorbbes politihkariid duohken.

Gaskan. (prep./post.). Áigemearkkašupmi: Fertejin vuolgit gaskan bora. - Fertiimet heaitit gaskan barggu arvvi dihte.

Gaskii. (post.) Báikemearkkašupmi: Gárten guovtti vašálačča gaskii.

Gaskka. (prep./post.) Báikemearkkašupmi: Leavnnja ja Billávuona gaskka lohket olbmot ipmašiid oaidnit[1].

Gaskal. (prep./post.). Báikemearkkašupmi: Son jođii Joatkkajávvri ja Iešjávrri gaskal[2]. Áigemearkkašupmi: Áhči gázzi málestii gaskal golmma ja viđa[1].

Gaskkas. (post.). Báikemearkkašupmi: Son orru daid guovtti vári gaskkas. - Ášši bissu munno gaskkas.

Gasku. (dábálaččat prep.). Báikemearkkašupmi: Bohccot livvadedje gasku geainnu. - Ásan gasku gavpoga. - Gasku goađi lei árran. Áigemearkkašupmi: Son heittii gasku jagi skuvllas[1]. - Moai fertiime gasku geasseluomu máhccat ruoktot[1].

Geahčái. (post.). Báikemearkkašupmi: Mannen togain iežan nieidaolbmá geahčái. Áigemearkkašupmi: Vahkku geahčái ferten fas doaktára lusa[1]. - Elle heaitá barggus loahpa geahčái dán vahkku[1].

Geahčen

Geaže

Geažes

Guora

Guoras

Gurrii

Guovdu

Lahka

Luhtte

Lusa

Manu (mano)

Maŋil

Maŋis

Maŋŋái

Maŋŋá, maŋŋil

Meaddel, meaddil

Meattá

Miehtá

MIelde

Njeaiga, njeaigga

Ovdal

Ovddal

Ovddas

Ovdii

Rádjái

Ráje (ráji)

Rájes (rájis)

Rastá

Sisa

Siste

Viđá, viđe

Vuolde

Vuole, vuoli

Vuollái

Vuostá, vuostái

Laktapartihkkalat

Sátnevuorká[rievdat | edit source]

Čállingiella[rievdat | edit source]

Davvisámegiela čállinvuogi hutkin sáhttá dadjat Knud Leema. Su čállinvuohki lei ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.

Sámikonfereansa dohkkehii oktasaš čállingiela, man Sámi giellalávdegoddi evttohii 1978:s. Davvisámegiela oktasaš ortografiija váldojuvvui atnui jagis 1979, go Norgga Girko- ja oahpahusdepartemeanta dohkkehii dan skuvlaatnui.

Historjá[rievdat | edit source]

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

Liŋkkat[rievdat | edit source]


Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 Pope, Sárá, Eatnigiella 2.deaddileapmi, Davvi Girji o.s 1996
  2. Nickel, Sammallahti, Duiskka-Sámi sátnegirjji, Davvi Girji 2008