Suopma

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Do not click any button if you do not speak Sami!

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Suoma dásseváldi
Suomen tasavalta
Republiken Finland
Leavga
Leavga
Vearjogovva
Vearjogovva
Kárta
Kárta
Presideanta Sauli Niinistö
Stáhtaministtar Juha Sipilä
Oaivegávpot Helsset
Viidodat 338 430,53 km²
 – Sisčáhci 34 538,07
Olmmošlohku 5 400 519
Ássečoahkkisvuohta 17,70
Virggálaš giella Suomagiella ja Ruoŧagiella
Valuhta Euro ()
Suoma kárta

Suopma dahjege Suoma dásseváldi (suomagillii: Suomen tasavalta dahje Suomi, {{g-sv|Republiken Finland dahje Finland) lea iehčanas dásseváldi[1] Davvi-Eurohpás Nuortameara nuortadavábealde. Suopma gullá Davviriikkaide ja Eurohpá Uniovdnii[2]. Suoma rádjeriikkat leat Ruoŧŧa oarjin, Norga davvin, Ruošša nuortin ja Suomaluovtta lulábealde Estteeana. Suoma oaivegávpot ja stuorámus gávpot lea Helsset (suomagillii: Helsinki, ruoŧagillii: Helsingfors). Ålánda lea demilitariserejuvvon autonomalaš eanangoddi, mii gullá Supmii.

Suoma vuođđolága mielde Suoma riikkagielat leat suomagiella ja ruoŧagiella. Vuođđolága mielde sámiin álgoálbmogin, románain ja eará unnitlohkoálbmogiin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.

Suomas leat sullii 5,5 miljovnna ássi.

Historjá[rievdat | edit source]

Ovdahistorjá[rievdat | edit source]

Suopma lei jieŋa vuolde maŋimus jiekŋabaji áigge. Go jiekŋa álggii suddat sullii 10 000 jagi dassái, saddjii ja hápmii dat ollu eatnama. Vuosttas mearkkat ássiin leat s. jagis 8000 oKr. Sii ledje bivdit ja guolásteaddjit. Sii bivde omd. guovžžaid, lottiid ja njuorjjuid. Eanandoallu bođii Supmii s. 2000-1500 oKr. Olbmot gávppašedje goitge Ruošša ja Skandinávia guovllu ássiiguin. Suomas leat maiddai gávdnojuvvon badjel 60 báktemálema, mat leat eanas govat elliiguin.

Metállagálvui Suomas álge geavahit s. 1500 oKr. Oktasaččat jurddašit ahte ruovdeáigi bisttii Suomas gitta 1300-logu mKr rádjai. Dán áigge Ruoŧŧa ja Novgorod álge báhkket gilvvu Supmii.

Gáldu: Suoma Álbmotmusea- web-siiddut http://www.nba.fi/natmus/museum/opetus/

Hálddahus ja politihkka[rievdat | edit source]

Suoma stáhtahápmi lea dásseváldi. Suoma stáhta oaivámuš lea dásseválddi presideanta, gii válljejuvvo njuolggo válggain juohke guđat jagi.

Hálddahus[rievdat | edit source]

Hálddahus, gean barggu jođiha oaiveministtar, geavaha doaimmahanválddi dahjege fuolaha hálddahusa beaivválaš áššiid.

Vuođđolága mielde stáhtaváldi gullá Suomas álbmogii[2] ja hálddahusválddi lea juhkkon dásseválddi presideantta ja stáhtaráđi gaskkas. Stáhtaráđđi galgá návddašit riikkabeivviid luohttámuša[3]. Ovttakámmár riikkabeivviin leat 200 riikkabeaiveáirasa, main válljejuvvojit juohke njealját jagi riikkabeaiveválggain[4]. Riikkabeaiválggat dollojuvvojit juohke njealját jagi]][5]. Riikkabeaivvit ásahit lágaid ja dohkkehit stáhta bušeahta.

Duopmostuolut[rievdat | edit source]

Duopmoválddi geavahit sorjjasmeahttun duopmostuolut[1]. Dábálaš duopmostuolut leat gearretrievttit, hoavvarievttit ja alimus riekti[6]. Almmolaš hálddahusa doaimmain ja mearrádusain dahkkon váidagiid gieđahallet hálddahusduopmostuolut. Bajimuš riektedásit leat alimus riekti ja alimus hálddahusriekti[1].

Stáhta guovlohálddahus[rievdat | edit source]

Stáhta guovlohálddahusa várás Nannan-Suomas leat guhta guovlohálddahusvirgedoaimmahaga ja Ålanddas lea okta[7].

  1. Lulli-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahat
  2. Nuorta-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahat
  3. Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat
  4. Lullioarje-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahat
  5. Oarje- ja Sis-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahat
  6. Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahat
  7. Ålandda stáhtavirgedoaimmahat

Maŋimus leatnajuohkin lea leamašan anus jagi 1997 rájes gitta 2009 rádjái, goas dáhpáhuvai guovlohálddahusođastus:

Suoma leanat
  1. Lulli-Suoma leatna
  2. Oarje-Suoma leatna
  3. Nuorta-Suoma leatna
  4. Oulu leatna
  5. Lappi leatna
  6. Ålándda leatna lea stáhta guovddášhálddahusa organisašuvdna autonomalaš Ålándda eanangottis.

Ovdal jagi 1997 leatnaođastusa leanat ledje oktiibuot 12: 11 Nannan-Suomas ja 1 Ålánddas.

Leatnahálddahusas eai leat válggain válljejuvvon ovddasteaddjit.

Stáhta báikkalaš hálddašeami dihte leanat ledje juhkkojuvvon 90 gihligoddái jagi 2008 rádjái.

Báikkalaš hálddašeapmi[rievdat | edit source]

Suomas leat vehá eambbo go 300 gieldda.

Suoma álbmot[rievdat | edit source]

Gielat[rievdat | edit source]

Suoma vuođđolága mielde Suoma riikkagielat leat suomagiella ja ruoŧagiella[1]. Eatnigiellan suomagiela hálli 89,3 % ja ruoŧagiela 5,3 % álbmogis. Suopma, Estteeana ja Ungára leat máilmmi áidnu iehčanas riikkat, geaid riikkagiella lea suopmelaš-ugralaš giella.

Geahča maid[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Suoma vuođđoláhka 2000.: Vuoigatvuođaministeria. Čujuhuvvon 31.01.2016.
  2. 2,0 2,1 Stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii: Vuoigatvuohtaministeriija. Čujuhuvvon 19.04.2015.
  3. Suopma lea iehčanas dásseváldi: Vuoigatvuohtaministeriija. Čujuhuvvon 19.04.2015.
  4. Válggain válljejuvvojit 200 riikkabeaiveáirasa: Vuoigatvuohtaministeriija. Čujuhuvvon 19.04.2015.
  5. Riikkabeaiválggat 2015 2015.: Vaalit.fi. Čujuhuvvon 31.01.2016.
  6. Riektelágádus > Duopmostuolut 02.02.2015.: Vuoigatvuođaministeriija. Čujuhuvvon 31.01.2016.
  7. Guovlohálddahusvirgedoaimmahagat 28.05.2013.: Vuoigatvuođaministeriija. Čujuhuvvon 31.01.2016.

Liŋka[rievdat | edit source]

Wikimedia Commonsis lea eanet materiála, mii laktása suorgái: Suopma