Anárašgiella

Anárašgiella; anarâškielâ / aanaarsämikielâ
Geavaheapmi
Guovlu	Suopma
Hubmiid mearri	300
Sadji	ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta	láhten
Virggálaš stáhtus
Virggálaš giella	Anár ja Anárjávri
Giellagáhtten	Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš
Giellakodat
ISO 639-1	-
ISO 639-2	smn
SIL	LPI

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Sámegielaid guovllut 1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. biđonsámegiella 4. julevsámegiella 5. davvisámegiella 6. nuortalašgiella 7. anárašgiella 8. gielddasámegiella 9. darjjesámegiella

Anárašgiella lea sámegiella man anáraččat hállet. Dat gullá nuortasámegielaid nannánjovkui ja dan lagamus fuolkegiella lea nuortalašgiella.

Guovlu[rievdat | edit source]

Anárašgiella lea virggálaš giella Anára gielddas ja dat lea áidna sámegiella mii hállojuvvo beare Suomas. Anárašgiella hállojuvvo Anárjávrri birrasis erenomážit dáin giliin (ruođuid siste lea gili anárašgielat namma): Nellim (Njellim), Avvil (Avveel), Menešjávri (Menišjävri), Riebanjohka (Riemâšjuuhâ), Tirro (Mosshâš), Anárgilli (Aanaar markkân), Gámas (Kaamâs), Ákšojávri (Ákšujävri), (Čovčjävri), Iijávri (Ijjävri), Čeavetjávri (Čevetjävri) ja Bárttet (Päärtih).

Alfabehta[rievdat | edit source]

Anárašgiela bustávat leat:^[1]

A a	Á á	Ä ä	Â â	B b	C c	Č č	D d
Đ đ	E e	F f	G g	H h	I i	J j	K k
L l	M m	N n	Ŋ n	O o	P p	R r	S s
Š š	T t	U u	V v	Y y	Z z	Ž ž

Jietnadatoahppa[rievdat | edit source]

Giellaoahppa[rievdat | edit source]

Anárašgielas leat ovcci kásusa. Maid anárašgiela vearbasojaheamis lea duála.

Anárašgielas ii leat oasseobjeakta degomat suomagielas. Cealkka "Mun puurâm leeibi" dárkkuha sihke dan ahte borra olles láibbi dahje dušše oasi das.

Pronomenat[rievdat | edit source]

Anárašgielas lea dego davvisámegielasge persovdapronomeniin golbma logu: ovttaidlohku dahjege singulára, guvttiidlohku dahjege duála ja maŋggaidlohku dahjege plurála.

	davvisámegillii	nominatiiva	davvisámegillii	genetiiva
Ovttaidlogu 1. persovdna (singulára)	mun	mun	mu	muu
Ovttaidlogu 2. persovdna (singulára)	don	tun	du	tuu
Ovttaidlogu 3. persovdna (singulára)	son	sun	su	suu
Guvttiidlogu 1. persovdna (duála)	moai	muoi	munno	munnuu
Guvttiidlogu 2. persovdna (duála)	doai	tuoi	dutno	tunnuu
Guvttiidlogu 3. persovdna (duála)	soai	suoi	sutno	sunnuu
Maŋggaidlogu 1. persovdna (plurála)	mii	mij	min	mii
Maŋggaidlogu 2. persovdna (plurála)	dii	tij	din	tii
Maŋggaidlogu 3. persovdna (plurála)	sii	sij	sin	sii

Biehttalanvearba[rievdat | edit source]

Nugo davvisámegielas anárašgielasge biehttalanvearba sodjá vuogi (indikatiiva, konditionála, potentiála, imperatiiva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja maŋggaidlohku) mielde, muhto ii áiggi mielde:

Indikatiiva, konditionála ja potentiála

persovdna	ol.	gl.	ml.
1.	jie'm	iän	ep
2.	jie'h	eppee	eppeđ
3.	ij	iä'vá	iä

Imperatiiva

persovdna	ol.	gl.	ml.
1.	iällum	iäl'loon	iällup
2.	ele	ellee	elleđ
3.	iä'lus	iällus	iällus

Sátnevuorká[rievdat | edit source]

Čállingiella[rievdat | edit source]

Anárašsámegiela čállinvuogi vuođđun leat Lauri Arvid Itkonena barggut, maid Erkki Itkonen lea dievasmahttán.

Historjá[rievdat | edit source]

Dálá dilli[rievdat | edit source]

Jagis 1986 vuođđuduvvui Anárašgiela searvi Anarâškielâ servi ry ovddidit giela dili.

Anárašgiela seailuheapmái lea jagis 1997 ovddosguvllui geavahuvvon giellabesiid (Kielâpiervâl), maid vuođđojurdan lea addit mánáide birrasa gos dikšojeaddjit hállet sidjiide dušše sámegiela. Doppe mánát ohpet giela lunddolažžat árgabeaivvi bargguid ja stoahkama bokte.^[2] Giellabesiid dihte lea šaddan ođđa anársámegielat sohkaboalva, geaid gielladaidu lea skuvllaagis seamma buorre go sis geaid eatnigiella lea sámegiella.

Avvila logahagas anárašgiela sáhttá lohkat eatnigiellan, B2- dahje B3-giellan. Giđđat 1998 lei vuosttas geardde vejolaš čáđahit stuđeantadutkosa eatnigiela dahje vierisgiela iskosa anárašgielas. Universitehtadásis lea vejolaš čađahit anárašgiela vuođđooahpuid.

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

Itkonen, Erkki. Inarilappisches Wörterbuch. Lexica societatis fenno-ugricae: 20. Suomalais-ugrilainen seura. Helsinki. ISBN 951-9019-94-4.
Morottaja, Matti. Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Helsinki 2018. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). ISBN 978-952-5446-26-5, ISSN 2323-3370.
Olthuis, Marja-Liisa. Kielâoppâ. Anár : Sämitigge, 2000.
Sammallahti, Pekka. Morottaja, Matti. Säämi-suoma sänikirje. Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja. Girjegiisá. Ykkösoffset Oy, Vaasa 1993. ISBN 951-8939-27-6.
Østmo, Kari. Sämikielâ vieres kiellân vuáðuškoovlâst. Helsset : Valtion painatuskeskus, 1988.

Liŋkkat[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

↑ Morottaja, Matti: "4. Puustavoornig", Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas, s. 11. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). Helsset: Ruovttueatnan gielaid guovddáš, 2018. ISSN 2323-3370, ISBN 978-952-5446-26-5. Girjji interneahtaveršuvdna (PDF) (referánsabeaivi 12.2.2020). (anárašgillii)
↑ Saamen kielten elvytys tuottaa tulosta HS Digilehti 28.8.2010

[ravvuuh-1] Morottaja, Matti: "4. Puustavoornig", Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas, s. 11. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). Helsset: Ruovttueatnan gielaid guovddáš, 2018. ISSN 2323-3370, ISBN 978-952-5446-26-5. Girjji interneahtaveršuvdna (PDF) (referánsabeaivi 12.2.2020). (anárašgillii)

[Saamen_kielten_elvytys_tuottaa_tulosta-2] Saamen kielten elvytys tuottaa tulosta HS Digilehti 28.8.2010

[1]

[2]