Sámegielat

Do not click any button if you do not speak Sami!

---

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Sámegielaid guovllut 1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. bihtánsámegiella 4. julevsámegiella 5. davvisámegiella 6. nuortalašgiella 7. anárašgiella 8. gielddasámegiella 9. darjjesámegiella

Sámegielat leat gielat maid sámit hállet. Sámegielat gullet urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Sámegielat, nuortamearasuopmelaš gielat ja mordvagielat gullet oarjeurálalaš gielaide. Rádjá joavkkuid gaskkas manná davvisámegiela ja anárašgiela gaska. Justa daid gielaid gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.

Klassifiseren

Sámegielat juhkkojuvvojit guovtti jovkui, oarjesápmelaš ja nuortasápmelaš joavkkuide. Davvisámegiela ja anárašgiela gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.

Oarjesápmelaš gielat

Lullisáme- ja dárogiel galba

Davvisáme- ja suomagiel galba Suomas

Lullijoavku

• lullisámegiella (sullii 300 hálli)
• ubmisámegiella (sullii 20 hálli)

Davvijoavku

Davvijoavkku oarjejoavku

• bihtánsámegiella (sullii 20 hálli)
• julevsámegiella (sullii 2000 hálli)

Davvijoavkku davvijoavku

• davvisámegiella (sullii 30 000 hálli, sullii 75 % sámegielagiin Norggas, Ruoŧas ja Suomas hállet davvisámegiela)
  • Durdnosa sámegiella
  • Finnmárkku suopmanat
    • Finnmárkku oarjesuopmanat
    • Finnmárkku nuortasuopmanat
  • Mearrasámegiella

Nuortasápmelaš gielat

Suoma- ja anárašgiel alfabehta (Borg, jagi 1859)

Gielddasámegiel alfabehta jagi 1933

Nannánjoavku

• anárašgiella (sullii 450 hálli, hállojuvvo Anárjávrri birrasis)
• nuortalašgiella (Suoma bealde sullii 300 hálli ja Ruošša bealde sullii 20-30)
• áhkkilsámegiella (jávkkan 2000-logus, maŋimuš hálli jámii 2003:s)

Njárgajoavku

• gielddasámegiella (sullii 650 hálli)
• darjjesámegiella (sullii 6 hálli)

Giemasámegiella (jávkkan 1800-logus)

Dálá servodatlaš dilli

Buot sámegielat leat áitatvuloš gielat, muhto erenomážit ubmi-, biđon ja darjjesámegielat leat hui lahka jávkama.

Dilli Norggas

Norgga vuođđolága mielde sámegielas lea virggálaš stáhtus 12 gielddain: Deanus, Gáivuonas, Guovdageainnus, Kárášjogas, Unjárggas, Porsáŋggus, Loabágis, Divttasvuonas, Snoasas, Raavrevijhkes, Aarbortes ja Plassjes. Čiehča vuosttaš gieldda gullet davvisámegiela giellaguvlui, Divttasvuotna fas julevsámegiela guvlui, ja maŋimus njealje gieldda lullisámegiela giellaguvlui.

Dilli Suomas

Bealli Suoma 9 350 sámis máhttet sámegiela. Suomas hállojuvvo davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella, main anárašgiella dušše Suomas. Buoremus dilli lea davvisámegielas, mii ii leat seamma áitatvuloš go eará sámegielat. Anárašgiela dilli lea vehá buoret go nuortalašgiela, dan dihte go anárašgielat giellabeassedoaibma lea joatkašuvvan guhkit áiggi. Suomas sámiid ruovttuguovllus ássi sámiin lea leamaš riekti geavahit sámegiela virgeolbmuiguin jagi 1992 rájes, muhto virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu baicce geavahuvvojit jorgaleaddjit ja dulkkat.

Suoma sámiid ruovttuguovllus (Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddat ja Soađegili gieldda davvioassi) mánáin lea riekti lohkat vuođđoskuvllas ja logahagas sámegiela eatnigiellan, váljaávnnasin dahje eaktodáhtolaččat. Dasa lassin giella oahpahuvvo maid ruovttuguovllu olggobealde Oulus, Roavvenjárggas ja Soađegili girkogilis. Sámegiela lea vejolaš čállit studeantadutkosis eatnigiellan. Vuosttas háve dát dáhpáhuvai jagis 1994.

Sámit leat ain juo guovttegielagat, mii dárkkuha dan, ahte sii hállet sámegiela lassin riikkaid váldogiela. Suomas skuvllain oahpahuvvo davvisámegiela lassin maid anáraš- ja nuortalašgillii, vaikke eanas oahpahusas lea davvisámegillii. Sámegielat oahpahusa birrasis leat Suomas sullii 500 oahppi, geain 150 ožžot oahpahusa (davvi-, anár- dahje nuorta-) sámegillii. Váldooassi oahpahusas dáhpáhuvvá 1–6-luohkáin.

Suomas golbma universitehta fállet sámegiela oahpahusa. Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea vejolaš studeret sámegiela váldoávnnasin. Oalgeávnnasin sámegiela lea vejolaš studeret Helssega universitehtas ja Lappi universitehtas.

Dilli Ruoššas

Ruošša beale sámiin dušše sullii 40% máhttet sámegiela. Ruoššas lea hui unnán doarjja sámegielaide. Virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu iige geaidnogalbbain dihtto sámegiella. Gielddasámegiella oahpahuvvo veháš skuvllain vieris giellan. Áhkkilsámegiella lea jo jáddan juovlamánus 2003, go maŋimuš eatnigielahálli Marija Sergina jámii. Darjjesámegiella lea hui áitatvuloš ja dan hállá eatnigiellan vuollel 10 olbmo, geain nuoramus lea riegádan jagis 1937.

Typologalaš iešvuođat

Urálalaš gielain dábáleamos morfologalaš proseassa lea suffikseren: Gehčosat lasihuvvojit máddagii. Gielain ii leat genus dahje grammatihkalaš sohkabealli, iige sojahanklássa, dego omd. dárogielas lea. Daid sajis sámegielain lea máttaklássat: Suffivssaid hápmi lea máttaklássas gitta. Cealkaga frásat leat huksejuvvon nie, ahte frása oaivi, sátni, mii mearrida gos frása sáhttá leat cealkkagis, lea frása loahpas. Dan dihte sámegielain leat eanet postposišuvnnat go preposišuvnnat.

Áhčči min -rohkos eará sámegielain

Anárašgillii

(Elias Lönnrot, jagis 1854)
Ææc´e miij, kii læh olmin,
paasotuvos tuu nommot! Aldanos tuu väldekoddat.
Læos tuu taattot nuut æædnamest, kuo almest.
Adde miijen odne miij juöhepæivac´ læibem!
Ja adde miijen miij væælgiidem addagas,
nuut kuo mijuv addagas addelep miij væælgogasaidem.
Ja æla toalvu miij kivsedossan,
poits pææste miij pa´ast,
tälle tuust li väldekodde ja vuöime ja kudne nuvvohadna.

(E. W. Borg, jagis 1857)
Mii Eec kote läh almest.
Pasottum lävus Tu nommad Alda puodus Tuu wäldekoddad.
Sados Tuu taattud. nuut eednamest, kuo almest.
Adde miijan taan päivi mii jyöche päiväli leipim.
Ja adde miijan mii sudoidim addagas,
nuutkuo miiuv addagas addelep mii welguliidim.
Ja elä tualwu mii kiusadossan mutto päästeh mii paast.
Talle Tuu li wäldekodde ja wuöime ja kudne, nuuvhannawuodast.

(Lauri Itkonen, 1902)
Mii Eeči, kote lah oolmijn.
Pasottum leävus tuu nomm. Poađus tuu väldikodde.
Šados tuu táttu eennâm alne, nuutko almeest.
Adde miijan onnaa peeivi mii jyehipeäiválii leibi.
Ja adde miijan addagas mii suddoid,
nuutko mijuv addagas addelep toid, keäh lee mi vuästárikkom.
Ja ele jođeet mii kivsadasan. Mut peesti paast.
Tastko tuu lii väldikodde ja vyeimi ja kunnee nuuvhannaavuođast.

(dálá veršiuvdna)
Mii Eeči, kote lah oolmijn.
Pasottum liävus tuu nommâ.
Puáđus tuu väldikodde.
Šados tuu táttu meid eennâm alne nuuvtko almeest.
Adde mijjân onnáá peeivi mii jyehipiäiválii leeibi.
Já adde mijjân mii suddoid addâgâs,
nuuvtko mij–uv addâgâs adelep toid,
kiäh láá mii vuástá rikkom.
Já ele jooðeet mii kivsádâsân,
mut peesti mii paast.
Tastko tust lii väldikodde já vyeimi já kunnee nuvâhánnáá.
Aamen.

Davvisámegillii

(boares čállinvuohki)

Aćće min, don, gutte læk almin.
Basotuvvus du namma. Bottus du rika.
Śaddus du datto, moft almest, nuft maidai ædnam alde.
Adde migjidi odna bæive min juokkebæivalaś laibbamek.
Ja adde migjidi min velgidæmek andagassi,
nuftgo migis addep min velgolaǯhaidasamek andagassi.
Ja ale doalvo min gæććalusa sisa.
Mutto bæste min bahast erit.
Dastgo du læ rika ja fabmo ja gudne agalaśvutti.
Amen.

(dálá veršiuvnnat)

Áhčči min, Don guhte leat almmis.
Basuhuvvos du namma. Bohtos du rikka.
Šaddus du dáhtu, mo almmis nu maiddái eatnama alde.
Atte midjiide odne min beaivválaš láibámet.
Ja atte midjiide min suttuideamet ándagassii
nugo maiddái mii ándagassii addit min velggolaččaidasamet;
ja ale doalvvo min geahččalusa sisa,
muhto beastte min bahás eret.
Dasgo du riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii.
Amen.

Áhččámet, don guhte leat almmis.
Basuhuvvos du namma. Bohtos du riika.
Šaddos du dáhttu, mo almmis, nu maiddái eatnama alde.
Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi.
Ja atte midjiide min suttuid ándagassii,
nugo mii ge ándagassii addit velggolaččaidasamet.
Ale ge doalvvo min geahččalussii,
muhto beastte min bahás eret.
Dasgo du lea riika ja fápmu ja gudni agálašvuhtii.
Amen.,

Julevsámegillii

Áhttje mijá guhti le almen.
Ájlistuvvus duv namma. Båhtus duv rijkka.
Sjaddus duv sidot gåk almen, nåv aj ednamin.
Vatte midjij uddni mijá bäjvvásasj lájbev.
Ja luojte midjij suttojdimme ándagis,
nåv gåk mij aj luojttep mijá velgulattjajda.
Ja ale mijáv gähttjalibmáj lájddi,
ájnat várjjala mijáv bahás.
Juhte duv le rijkka ja fábmo ja herlukvuohta ihkeven ájggáj.
Amen.

Lullisámegillii

Mijjen Aehtjie, guhte lea elmierïjhkesne.
Baajh dov nommem aejliestovvedh. Baajh dov rïjhkem båetedh.
Baajh dov syjhtedem eatnamisnie sjïdtedh guktie elmierïjhkesne.
Vedtieh mijjese daan biejjien mijjen fïerhten beajjetje laejpiem.
Vedtieh aanteges mijjen sådtojste,
guktie mijjieh aanteges vedtebe dejtie guhth mijjem meadteme.
Åabph mijjem gïehtjelimmijste jïh vaarjelh mijjem bahheste.
[Juktie rijhke lea dov, faamoe jïh earoe ihkuven aajkan. Aamen.]

Olggobeal liŋkkat

• Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu

Gáldut

Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella