Sámegielat

Do not click any button if you do not speak Sami!

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre Oalle buorre Oalle heittot Hui heittot

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Sámegielat leat gielat maid sámit hállet. Sámegielat gullet urálalaš gielaid suopmelaš-ugralaš gielaide. Sámegielat, nuortamearasuopmelaš gielat ja mordvagielat gullet oarjeurálalaš gielaide. Rádjá joavkkuid gaskkas manná davvisámegiela ja anárašgiela gaska. Justa daid gielaid gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.

Klassifiseren

Sámegielat juhkkojuvvojit guovtti jovkui, oarjesápmelaš ja nuortasápmelaš joavkkuide. Davvisámegiela ja anárašgiela gaska leat 8 isoglossa dahjege gielalaš ráji, mat juhket sámegielaid oarje- ja nuortasápmelaš gielaide.

Oarjesápmelaš gielat

Lullijoavku

lullisámegiella (sullii 300 hálli)
ubmisámegiella (sullii 20 hálli)

Davvijoavku

Davvijoavkku oarjejoavku

bihtánsámegiella (sullii 20 hálli)
julevsámegiella (sullii 2000 hálli)

Davvijoavkku davvijoavku

davvisámegiella (sullii 30 000 hálli, sullii 75 % sámegielagiin Norggas, Ruoŧas ja Suomas hállet davvisámegiela^[1])
- Durdnosa sámegiella
- Finnmárkku suopmanat
  - Finnmárkku oarjesuopmanat
  - Finnmárkku nuortasuopmanat
- Mearrasámegiella

Nuortasápmelaš gielat

Nannánjoavku

anárašgiella (sullii 450 hálli, hállojuvvo Anárjávrri birrasis)
nuortalašgiella (Suoma bealde sullii 300 hálli ja Ruošša bealde sullii 20-30)
áhkkilsámegiella (jávkkan 2000-logus, maŋimuš hálli jámii 2003:s)

Njárgajoavku

gielddasámegiella (sullii 650 hálli)
darjjesámegiella (sullii 6 hálli)

Giemasámegiella (jávkkan 1800-logus)

Dálá servodatlaš dilli

Buot sámegielat leat áitatvuloš gielat, muhto erenomážit ubmi-, biđon ja darjjesámegielat leat hui lahka jávkama.^[2]

Dilli Norggas

Norgga vuođđolága mielde sámegielas lea virggálaš stáhtus 12 gielddain: Deanus, Gáivuonas, Guovdageainnus, Kárášjogas, Unjárggas, Porsáŋggus, Loabágis, Divttasvuonas, Snoasas, Raavrevijhkes, Aarbortes ja Plassjes. Čiehča vuosttaš gieldda gullet davvisámegiela giellaguvlui, Divttasvuotna fas julevsámegiela guvlui, ja maŋimus njealje gieldda lullisámegiela giellaguvlui.

Dilli Ruoŧas

Dilli Suomas

Bealli Suoma 9 350 sámis ^[3] máhttet sámegiela. Suomas hállojuvvo davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella, main anárašgiella dušše Suomas. Buoremus dilli lea davvisámegielas, mii ii leat seamma áitatvuloš go eará sámegielat. Anárašgiela dilli lea vehá buoret go nuortalašgiela, dan dihte go anárašgielat giellabeassedoaibma lea joatkašuvvan guhkit áiggi. Suomas sámiid ruovttuguovllus ássi sámiin lea leamaš riekti geavahit sámegiela virgeolbmuiguin jagi 1992 rájes, muhto virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu baicce geavahuvvojit jorgaleaddjit ja dulkkat.^[4]

Suoma sámiid ruovttuguovllus (Ohcejoga, Anára ja Eanodaga gielddat ja Soađegili gieldda davvioassi) mánáin lea riekti lohkat vuođđoskuvllas ja logahagas sámegiela eatnigiellan, váljaávnnasin dahje eaktodáhtolaččat. Dasa lassin giella oahpahuvvo maid ruovttuguovllu olggobealde Oulus, Roavvenjárggas ja Soađegili girkogilis. Sámegiela lea vejolaš čállit studeantadutkosis eatnigiellan. Vuosttas háve dát dáhpáhuvai jagis 1994.

Sámit leat ain juo guovttegielagat, mii dárkkuha dan, ahte sii hállet sámegiela lassin riikkaid váldogiela. Suomas skuvllain oahpahuvvo davvisámegiela lassin maid anáraš- ja nuortalašgillii, vaikke eanas oahpahusas lea davvisámegillii. Sámegielat oahpahusa birrasis leat Suomas sullii 500 oahppi, geain 150 ožžot oahpahusa (davvi-, anár- dahje nuorta-) sámegillii.^[5] Váldooassi oahpahusas dáhpáhuvvá 1–6-luohkáin.

Suomas golbma universitehta fállet sámegiela oahpahusa. Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea vejolaš studeret sámegiela váldoávnnasin. Oalgeávnnasin sámegiela lea vejolaš studeret Helssega universitehtas ja Lappi universitehtas.

Dilli Ruoššas

Ruošša beale sámiin dušše sullii 40% máhttet sámegiela. Ruoššas lea hui unnán doarjja sámegielaide. Virgeolbmuin ii gáibiduvvo sámegielmáhttu iige geaidnogalbbain dihtto sámegiella. Gielddasámegiella oahpahuvvo veháš skuvllain vieris giellan. Áhkkilsámegiella lea jo jáddan juovlamánus 2003, go maŋimuš eatnigielahálli Marija Sergina jámii. Darjjesámegiella lea hui áitatvuloš ja dan hállá eatnigiellan vuollel 10 olbmo, geain nuoramus lea riegádan jagis 1937.^[4]

Typologalaš iešvuođat

Grammatihkalaš iešvuođat

Urálalaš gielain dábáleamos morfologalaš proseassa lea suffikseren: Gehčosat lasihuvvojit máddagii. Gielain ii leat genus dahje grammatihkalaš sohkabealli, iige sojahanklássa, dego omd. dárogielas lea. Daid sajis sámegielain lea máttaklássat: Suffivssaid hápmi lea máttaklássas gitta. Cealkaga frásat leat huksejuvvon nie, ahte frása oaivi, sátni, mii mearrida gos frása sáhttá leat cealkkagis, lea frása loahpas. Dan dihte sámegielain leat eanet postposišuvnnat go preposišuvnnat.

Sátnevuorkká iešguđetláganvuođat

Áhčči min sámegillii sámegielain.

Olggobeal liŋkkat

Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu

Girjjálašvuohta sámegielaid birra

Glottolog: Sámi gielladutkama ibilografiija

Itkonen, Erkki and Itkonen, Terho and Korhonen, Mikko. 1971. Lapin murteiden fonologiaa. (Castrenianumin toimitteita, 1.) Helsinki: [s.n.]. 110pp.
Korhonen, Mikko. 1967 - 1974. Die Konjugation im Lappischen: morphologisch-historische Untersuchung. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 143 + 155.) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Korhonen, Mikko. 1969. Die Entwicklung der morphologischen Methode im Lappischen. Finnisch-Ugrische Forschungen 37. 203–362.
Korhonen, Mikko 1988: The Lapp language. Denis Sinor: The Uralic languages. s. 41-57. Leiden: Brill.
Lagercrantz, Eliel. 1927. Strukturtypen und Gestaltwechsel im Lappischen. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia, 57.) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura. 438pp.
Lagercrantz, Eliel 1939: Lappischer Wortschatz. Lexica Societatis Fenno-Ugricae ; 6. Helsinki, 1939. 2 band.
Larsson, Lars-Gunnar . 1985. Kriterien zur Klassifikazion der lappischen Dialekte in Schweden. In Wolfgang Veenker (ed.), Dialectologia Uralica. Materialien des ersten internationalen Symposions zur Dialektologie der uralischen Sprachen. 4–7 September 1984 in Hamburg, 159–171. Harrassowitz.
Sammallahti, Pekka 1998: The Saami languages. An introduction Kárášjohka: Davvi girji.
Schlachter, Wolfgang 1969: 'Das lappische Tempussystem'. Symposium über Syntax der uralischen Sprachen, pp. 178–195. Abhandlungen der Akademie der Wissenschaften in Göttingen, Vandenhoeck & Ruprecht in Göttingen.
Trosterud, Trond 2020: Samiske bokutgjevingar i Noreg – eit uttrykk for norsk samepolitikk? I Samiske tall forteller 13 s. 85-101.

Gáldut

↑ Sámegiella, Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš 6.2.2007
↑ Endangered languages Ethnologue, Languages of the World
↑ Saamelaisten lukumäärä vuoden 2007 Saamelaiskäräjävaaleissa: Sámediggi ja Väestörekisterikeskus. Čujuhuvvon cuoŋománu 24. 2009. (suomagillii)
↑ ^a ^á Venäjän saamenkieliset katoavat nopeasti HS Digilehti 2.8.2008
↑ https://web.archive.org/web/20061010073043/http://www.peda.net/veraja/saame/saamelaisuus peda.net

[KOTUS-1] Sámegiella, Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš 6.2.2007

[Etnologue1-2] Endangered languages Ethnologue, Languages of the World

[3] Saamelaisten lukumäärä vuoden 2007 Saamelaiskäräjävaaleissa: Sámediggi ja Väestörekisterikeskus. Čujuhuvvon cuoŋománu 24. 2009. (suomagillii)

[Venäjän_saamenkieliset_katoavat_nopeasti-4] á Venäjän saamenkieliset katoavat nopeasti HS Digilehti 2.8.2008

[peda-5] ttps://web.archive.org/web/20061010073043/http://www.peda.net/veraja/saame/saamelaisuus peda.net

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]