Bihtánsámegiella

Bihtánsámegiella; bidumsámegiella
Geavaheapmi
Guovlu	Ruoŧŧa, Norga
Hubmiid mearri	sullii 30–50
Sadji	ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta	láhten
Virggálaš stáhtus
Giellakodat
ISO 639-1	-
ISO 639-2	smi (eará sámegielat)
ISO 639-3	sje

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Bihtánsámegiella lea urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Guovlu

Alfabehta

Bihtánsámegiela alfabehtas leat 26 bustávva^[1]:

А а	Á á	B b	D d	Đ đ	E e	F f	G g
H h	I i	J j	K k	L l	M m	N n	Ŋ ŋ
O o	P p	R r	S s	T t	Ŧ ŧ	U u	V v
Å å	Ä ä

Daidda lassin loatnasániin sáhttet dihttot maiddái bustávat c, q, x, y ja z.^[1]

Jietnadatoahppa

Lehtiranta mielde (1992 s. 74) bihtánsámegielas lea 5-vokálasystema (Lehtiranta notašuvnna mielde i, u, e, å, a:

	ovdavokála	guovdavokála	maŋŋevokála
gárzzes v.	i		u
beallegáržžes v.	ɛ		ɔ
lavttis v.		ɑ

Dasa lassin bihtánsámegielas lea 2 guhkes vokála ja 2 guhkes diftoŋŋa (Lehtiranta čállá ie, uo, aa, åå):

	ovdavokála	guovdavokála	maŋŋevokála
gárzzes v.	iɛ		uɔ
beallelavttis v.			ɔ:
lavttis v.		ɑ:

Giellaoahppa

Nomenat

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Bihtánsámegielas leat 9 kásusa:

Vearbbat

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

ovttaidlohku dahjege singulára
guvttiidlohku dahjege duála
maŋggaidlohku dahjege plurála

Persovdna

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovvna dáfus:

1. persovdna
2. persovdna
3. persovdna

Áigi

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet guovtte eará áiggi dáfus:

Vuohki

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet vihttá eará vuogi dáfus:

Biehttalanvearba

Seamma go eará suopmelaš-ugralaš gielat bihtánsámegielas lea biehttalanvearba, mii sodje vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovvna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja maŋggaidlohku) dáfus:

   Ind. pres.                 Ind. pret.
   sg.  du.     pl.           sg.     du.        pl.      
1  iv   ien     iehp        1 ittjiv  iejmēn     iejmēh    
                iep                   ittjijmen  ittjijmeh           
2  ih   iehpēn  iehpit      2 ittjih  iejtēn     iejtēh    
        ehpēn   ihpit                 ittjijtēn  ittjijteh                               
        ihpēn
3  ij   iepá    ieh         3 ittjij  iejkán     ittjin     
        iepán                        ittjijka

Go indikatiiva preseanssas lea eambbo go okta hápmi, nuppi lea Björkfjället-dialeavtta ja golmmas lea Svaipa-dialeavtta. Eará áigge máŋga hámi leat bálddalashámit.

   Imperatiiva                 Optatiiva
   sg.    du.     pl.          sg.    du.      pl.                        
1  -      -       -         1  alluv  iellun   iellup
                                      allun    allup
2  ielēh  iellēn  iellit    2  alluh  ielluten ielluteh
                                      alluten  alluteh
3  -      -       -         3  allus  ielluska ielluseh
                                      alluska  alluseh

Čállingiella

Bihtánsámegiela virggálaš čállinvuohki dohkkehuvvui borgemánu 20. b. 2019.^[1]

Girjjálašvuohta

Halász Ignácz: Lapponica, 1, Sprachtexte im schwedisch-lappischen Dialecte der Lule- und Pite-lappmark : gesammelt und zum Teil mit ungarischer Übersetzung, sowie einem lappisch-ungarisch und deutschen Glossar. Budapest : [s.n.], 1885. [Separatabdruck aus B. 19, der von der Ungar. Akademie d. w. herausgegebenen Zeitschrift “Nyelvtudományi közlemények”
Halász Ignácz 1893. Svéd-lapp nyelv, 5, A Pite-lappmark Arjepluogi egyházkerületéből. Budapest. Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia
Halász Ignácz 1896. Svéd-lapp nyelv. VI. Pite lappmarki szótár és nyelvtan rövid karesuandói lapp szójegyzékkel. Budapest. Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia [1]
Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926, Málle:ISSN.
Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8.
Ruong, Israel: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. (Uppsala universitets årsskrift; 1943:10)
Wilbur, Joshua 2014: A grammar of Pite Saami

Gáldut

↑ ^a ^á ^b Pitesamisk ortografi: beslut om pitesamisk ortografi. PDF. Árjepluovve: Sámi Giellagáldu, 2019. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 21.08.2019). (ruoŧagillii)

Liŋkkat

«Pitesamisk» (Alnakka.net)

[piteorto-1] á ^b Pitesamisk ortografi: beslut om pitesamisk ortografi. PDF. Árjepluovve: Sámi Giellagáldu, 2019. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 21.08.2019). (ruoŧagillii)

[1]