Gárjilgiella
karjala | |
|---|---|
| Geavaheapmi | |
| Guovlu | Gárjila dásseváldi, Suopma |
| Sadji | ii čuođi stuoramusa joavkkus |
| Alfabehta | láhten |
| Virggálaš stáhtus | |
| Giellakodat | |
| ISO 639-2 | krl |
| ISO 639-3 | krl |
| SIL | KRL |
Gárjilgiela lea nuortamearasuopmelaš giella. Árbevirolaččat gárjilgiela lea human Gárjilis, sihka Ruošša ahte Suoma bealde. Gárjilgiella juhkása guoktái váldosuopmanii: aitosašgárjilgiella ja aunusgárjilgiella, dahje livvi. Dárkilis dieđuid hubmiid mearri birra ii leat; Suoma bealde ležžet sullii 11 000 gárjilaččat gii hupmat gárjilgiela bures[1] ja buohkanassii gárjilgiela humažit vuollai 100 000 olbmot[2]
Gárjilgiella ii leat seammá go suomagiela gárjilaš suopmanat.
Guovlu ja historjá[rievdat | rediger kilde]
Ovdal nubbi máilmmisoađi gárjilgiella hubmojuvvo eanaš Gárjilas. Davvin guovlu rádjašuvvá Vilgesmerrii, lulde Laatokkai ja nuortan Onegajávrái ja Petroskoihi. Oarjerádjá lea lonohallan ollu: gárjilgiella hubmojuvvui viidát maiddai Suoma bealde vel 1500-logus, muhto go Davvi-Gárjil lakte Ruŧŧii, báhtaredje eanemusat gárjilaččat nuorttas[3]. Liikká gárjilgiella hubmojuvvui Davvi-Gárjilis 1870-lohkui. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋel ollu Suoma gárjilaččaid rievdadedje gávpogiidda goas Supmii šadde ođđa gárjilgielalaš guovlluid[4]. Dálážat Suoma bealde gárjilgiella hupmojuvvo earenoamážit Valtimos, Nurmesis ja Joensuus. Ruoššas gárjilgiella hubmojuvvo Gárjila dásseválddis ja Tveras.
Alfabehta[rievdat | rediger kilde]
| A a | B b | C c | Č č | D d | E e | F f | G g |
| H h | I i | J j | K k | L l | M m | N n | O o |
| P p | R r | S s | Š š | Z z | Ž ž | T t | U u |
| V v | Y y | Ä ä | Ö ö | ' |
Jietnadatoahppa[rievdat | rediger kilde]
Vokálat[rievdat | rediger kilde]
Gárjilgielas leat gávcci monoftoŋggat: golbma maŋŋevokálat (u, o, a) ja vihtta ovdavokálat (i, y, e, ö, ä).
| ovdavokálat | maŋŋevokálat | |||
|---|---|---|---|---|
| govdat | jorbbas | govdat | jorbbas | |
| gáržžesvokálat | i | ü | u | |
| gaskavokálat | e | ö | o | |
| lávttisvokálat | ɑ̈ | ɑ | ||
Giellaoahppa[rievdat | rediger kilde]
Sátnevuorká[rievdat | rediger kilde]
Čállingiella[rievdat | rediger kilde]
Historjá[rievdat | rediger kilde]
Gáldut[rievdat | rediger kilde]
- ↑ Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 114. SKS, 2017.
- ↑ Karjala at Kotus [1]
- ↑ Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 20. SKS, 2017.
- ↑ Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 21-23. SKS, 2017.
- ↑ Novak, Irina; Penttonen, Martti; Ruuskanen, Aleksi; Siilin, Lea: Karjala kieliopeissa, Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus, s. 40. Petroskoi, 2019.
Girjjálašvuohta[rievdat | rediger kilde]
Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella