Gárjilgiella

Wikipedia
Hopp til navigering Hopp til søk
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Gárjilgiella
karjala
Geavaheapmi
Guovlu Gárjila dásseváldi, Suopma
Sadji ii čuođi stuoramusa joavkkus
Alfabehta láhten
Virggálaš stáhtus
Giellakodat
ISO 639-2 krl
ISO 639-3 krl
SIL KRL

Gárjilgiela lea nuortamearasuopmelaš giella. Árbevirolaččat gárjilgiela lea human Gárjilis, sihka Ruošša ahte Suoma bealde. Gárjilgiella juhkása guoktái váldosuopmanii: aitosašgárjilgiella ja aunusgárjilgiella, dahje livvi. Dárkilis dieđuid hubmiid mearri birra ii leat; Suoma bealde ležžet sullii 11 000 gárjilaččat gii hupmat gárjilgiela bures[1] ja buohkanassii gárjilgiela humažit vuollai 100 000 olbmot[2]

Gárjilgiella ii leat seammá go suomagiela gárjilaš suopmanat.

Gárjilgiela suopmanguovllut
Gárjilgiela árbevirolaš guovlu

Guovlu ja historjá[rievdat | rediger kilde]

Ovdal nubbi máilmmisoađi gárjilgiella hubmojuvvo eanaš Gárjilas. Davvin guovlu rádjašuvvá Vilgesmerrii, lulde Laatokkai ja nuortan Onegajávrái ja Petroskoihi. Oarjerádjá lea lonohallan ollu: gárjilgiella hubmojuvvui viidát maiddai Suoma bealde vel 1500-logus, muhto go Davvi-Gárjil lakte Ruŧŧii, báhtaredje eanemusat gárjilaččat nuorttas[3]. Liikká gárjilgiella hubmojuvvui Davvi-Gárjilis 1870-lohkui. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋel ollu Suoma gárjilaččaid rievdadedje gávpogiidda goas Supmii šadde ođđa gárjilgielalaš guovlluid[4]. Dálážat Suoma bealde gárjilgiella hupmojuvvo earenoamážit Valtimos, Nurmesis ja Joensuus. Ruoššas gárjilgiella hubmojuvvo Gárjila dásseválddis ja Tveras.

Alfabehta[rievdat | rediger kilde]

1930-logus tvergárjilgiella čállojuvvui latiinnalaš alfabehtan
jagis 1939 gárjilgiella čállojuvvui kyrillalaš alfabehtan (govas Remusa máidnasat)
A a B b C c Č č D d E e F f G g
H h I i J j K k L l M m N n O o
P p R r S s Š š Z z Ž ž T t U u
V v Y y Ä ä Ö ö '

Jietnadatoahppa[rievdat | rediger kilde]

Vokálat[rievdat | rediger kilde]

Gárjilgielas leat gávcci monoftoŋggat: golbma maŋŋevokálat (u, o, a) ja vihtta ovdavokálat (i, y, e, ö, ä).

Gárjilgiela vokálat suoma-ugralaš fonetihkalaš čállinvugiin[5]
ovdavokálat maŋŋevokálat
govdat jorbbas govdat jorbbas
gáržžesvokálat i ü u
gaskavokálat e ö o
lávttisvokálat ɑ̈ ɑ

Giellaoahppa[rievdat | rediger kilde]

Sátnevuorká[rievdat | rediger kilde]

Čállingiella[rievdat | rediger kilde]

Evangelium Matteusa mielde gárjilgillii jagis 1820

Historjá[rievdat | rediger kilde]

Gáldut[rievdat | rediger kilde]

  1. Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 114. SKS, 2017.
  2. Karjala at Kotus [1]
  3. Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 20. SKS, 2017.
  4. Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 21-23. SKS, 2017.
  5. Novak, Irina; Penttonen, Martti; Ruuskanen, Aleksi; Siilin, Lea: Karjala kieliopeissa, Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus, s. 40. Petroskoi, 2019.

Girjjálašvuohta[rievdat | rediger kilde]


Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella