Gárjilgiella

Gárjilgiella; karjala
Geavaheapmi
Guovlu	Gárjila dásseváldi, Suopma
Sadji	ii čuođi stuoramusa joavkkus
Alfabehta	láhten
Virggálaš stáhtus
Giellakodat
ISO 639-2	krl
ISO 639-3	krl

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Gárjilgiella lea nuortamearasuopmelaš giella. Árbevirolaččat gárjilgiela lea human Gárjilis, sihka Ruošša ahte Suoma bealde. Gárjilgiella juhkása guoktái váldosuopmanii: aitosašgárjilgiella ja aunusgárjilgiella, dahje livvi. Dárkilis dieđuid hubmiid mearri birra ii leat; Suoma bealde ležžet sullii 11 000 gárjilaččat gii hupmat gárjilgiela bures^[1] ja buohkanassii gárjilgiela humažit vuollai 100 000 olbmot^[2]

Gárjilgiella ii leat seammá go suomagiela gárjilaš suopmanat.

Guovlu ja historjá

Ovdal nubbi máilmmisoađi gárjilgiella hubmojuvvo eanaš Gárjilas. Davvin guovlu rádjašuvvá Vilgesmerrii, lulde Laatokkai ja nuortan Onegajávrái ja Petroskoihi. Oarjerádjá lea lonohallan ollu: gárjilgiella hubmojuvvui viidát maiddai Suoma bealde vel 1500-logus, muhto go Davvi-Gárjil lakte Ruŧŧii, báhtaredje eanemusat gárjilaččat nuorttas^[3]. Liikká gárjilgiella hubmojuvvui Davvi-Gárjilis 1870-lohkui. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋel ollu Suoma gárjilaččaid rievdadedje gávpogiidda goas Supmii šadde ođđa gárjilgielalaš guovlluid^[4]. Dálážat Suoma bealde gárjilgiella hupmojuvvo earenoamážit Valtimos, Nurmesis ja Joensuus. Ruoššas gárjilgiella hubmojuvvo Gárjila dásseválddis ja Tveras.

Alfabehta

A a	B b	C c	Č č	D d	E e	F f	G g
H h	I i	J j	K k	L l	M m	N n	O o
P p	R r	S s	Š š	Z z	Ž ž	T t	U u
V v	Y y	Ä ä	Ö ö	'

Jietnadatoahppa

Vokálat

Gárjilgielas leat gávcci monoftoŋggat: golbma maŋŋevokálat (u, o, a) ja vihtta ovdavokálat (i, y, e, ö, ä).

Gárjilgiela vokálat suoma-ugralaš fonetihkalaš čállinvugiin^[5]
	ovdavokálat		maŋŋevokálat
	govdat	jorbbas	govdat	jorbbas
gáržžesvokálat	i	ü		u
gaskavokálat	e	ö		o
lávttisvokálat	ɑ̈		ɑ

Giellaoahppa

Sátnevuorká

Čállingiella

Historjá

Gáldut

↑ Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 114. SKS, 2017.
↑ Karjala at Kotus [1]
↑ Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 20. SKS, 2017.
↑ Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 21-23. SKS, 2017.
↑ Novak, Irina; Penttonen, Martti; Ruuskanen, Aleksi; Siilin, Lea: Karjala kieliopeissa, Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus, s. 40. Petroskoi, 2019.

Girjjálašvuohta

[Sarhimaa-1] Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 114. SKS, 2017.

[Kotus-2] Karjala at Kotus [1]

[3] Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 20. SKS, 2017.

[4] Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 21-23. SKS, 2017.

[5] Novak, Irina; Penttonen, Martti; Ruuskanen, Aleksi; Siilin, Lea: Karjala kieliopeissa, Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus, s. 40. Petroskoi, 2019.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]