Gárjilgiella

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Gárjilgiella
karjala
Geavaheapmi
Guovlu Gárjila dásseváldi, Suopma
Sadji ii čuođi stuoramusa joavkkus
Alfabehta láhten
Virggálaš stáhtus
Giellakodat
ISO 639-2 krl
ISO 639-3 krl
SIL KRL

Gárjilgiela lea nuortamearasuopmelaš giella. Árbevirolaččat gárjilgiela lea human Gárjilas, sihka Ruoša ahte Suoma bealde. Gárjilgiella juhkása guoktái váldosuopmanii: aitosašgárjilgiella ja aunusgárjilgiella. Dárkilis dieđuid hubmiid mearri birra ii leat; Suoma bealde ležžet sullii 11 000 gárjilaččat gii hupmat gárjilgiela bures[1] ja buohkanassii gárjilgiela humažit vuollai 100 000 olbmot[2]

Gárjilgiella ii leat seammá go suomagiela gárjilaš suopmanat.

Gárjilgiela suopmanguovllut
Gárjilgiela árbevirolaš guovlu

Guovlu ja historjá[rievdat | edit source]

Ovdal nubbi máilmmisoahđi gárjilgiella hupmojuvvo eanaš Gárjilas. Davvin guovlu rádjasuvvá Vilgesmerrii, lulde Laatokkai ja nuortan Onegajávrái ja Petroskoihi. Oarjerádja lea lonohallan ollu: gárjilgiella hupmojuvvui viidát maddai Suoma bealde vel 1500-logus, muhto go Davvi-Gárjil lakte Ruŧŧii, báhtaredje eanemusat gárjilaččat nuorttas[3]. Liikká gárjilgiella hupmojuvvui Davvi-Gárjilas 1870-lohkui. Vuosttas máilmmisoađi maŋŋel ollu Suoma gárjilaččaid rievdadedje gávpogiidda goas Supmii šadde ođđa gárjilgielalaš guovluid[4]. Dálážat Suoma bealde gárjigiella hupmojuvvo earenoamážit Valtimos, Nurmesas ja Joensuus. Ruošas gárjigiella hupmojuvvo Gárjila dásseválddis ja Tveris.

Alfabehta[rievdat | edit source]

1930-logus tvergárjilgiella čállojuvvui latiinnalaš alfabehtan
jagis 1939 gárjilgiella čállojuvvui kyrillalaš alfabehtan (govas Remusa máidnasat)
A a B b C c Č č D d E e F f G g
H h I i J j K k L l M m N n O o
P p R r S s Š š Z z Ž ž T t U u
V v Y y Ä ä Ö ö '

Jietnadatoahppa[rievdat | edit source]

Vokálat[rievdat | edit source]

Gárjilgielas leat gávcci monoftoŋggat: golbma maŋŋevokálat (u, o, a) ja vihtta ovdavokálat (i, y, e, ö, ä).

Gárjilgiela vokálat suoma-ugralaš fonetihkalaš čállinvugiin[5]
ovdavokálat maŋŋevokálat
govdat jorbbas govdat jorbbas
gáržžesvokálat i ü u
gaskavokálat e ö o
lávttisvokálat ɑ̈ ɑ

Giellaoahppa[rievdat | edit source]

Sátnevuorká[rievdat | edit source]

Čállingiella[rievdat | edit source]

Evangelium Matteusa mielde gárjilgillii jagis 1820

Historjá[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 114. SKS, 2017.
  2. Karjala at Kotus [1]
  3. Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 20. SKS, 2017.
  4. Sarhimaa, Anneli: Vaietut ja vaiennetut, Karjalankieliset karjalaiset Suomessa, s. 21-23. SKS, 2017.
  5. Novak, Irina; Penttonen, Martti; Ruuskanen, Aleksi; Siilin, Lea: Karjala kieliopeissa, Fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus, s. 40. Petroskoi, 2019.

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]


Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | nganasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella