Davvisámegiela sojahanoahppu

Davvisámegiela sojahanoahppu dahje morfologiija lea systema, man mielde davvisámegiela sánit sojahuvvojit. Davvisámegielas lea rikkis sojahansystema, sihke nominiid ja vearbbaid dáfus.

Nomenat

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Davvisámegielas leat 7 kásusa. Muhtun gálduin muitaluvvo, ahte davvisámegielas leat guhtta kásusa daningo akkusatiiva ja genetiiva leat seammasullasaččat. Kásusat leat:

• nominatiiva
• akkusatiiva
• genetiiva
• illatiiva
• lokatiiva
• komitatiiva
• essiiva

Substantiivvat

	ol.			ml.
mátta	bárrast.	bárahisst.	kontr.st.	bárrast.	bárahisst.	kontr.st.
Nom.	guolli	čála	boazu	guolit	čállagat	bohccot
A/G.	guoli	čállaga	bohcco	guliid	čállagiid	bohccuid
Ill.	guollái	čállagii	bohccui	guliide	čállagiidda	bohccuide
Lok.	guolis	čállagis	bohccos	guliin	čállagiin	bohccuin
Kom.	guliin	čállagiin	bohccuin	guliiguin	čállagiiguin	bohccuiguin
Ess.	guollin	čálan	boazun	-

Pronomenat

Pronomen lea sátni adnojuvvo eará sáni sajis. Ovdamearkan cealkagis Áhčči luoikkai skohtera Márehii sáhttá čállit pronomeniiguin Dat luoikkai sutnje skohtera. Pronomenat adnojuvvojit maiddái ovttas nuppiin sániin, ovdamearkka dihte dát biila.

Persovdnapronomenat: Mun, dii, midjiide jna.

Gažaldatpronomenat ja relatiivapronomenat: mii, gii, gean, mainna, goabbá, guhtemuš, gos, gosa, goas jna.

Čujuheaddjipronomenat: dat, dát, diet, duot, dot.

Resiprohkapronomenat: 1. nubbi nuppi. 2. a) goabbat guoibmi + oamastangeažus duálas. b) guhtet guoibmi + oamastangeažus plurálalas.

Reflektsiivapronomenat: ieš, ieža, alddámet, alccesis, iežame, iežainan, iehčanassii

Eahpemearálaš pronomenat: ainge, arvat, buot, buohkat, duobbá dábbá, eatnat, eatnagat, eatnagii, eatnasat, eambbo, eanet, eanemus, eanemusat, eará, iežá, earát, iežát, earis, galle, gallát, gallis, geažus, hárvvis, juobbá, juobbágoabbá, juoga, juohke, juohkehaš, máŋga, máŋggas, moadde, moattes (moattis), moanat, muhtin (muhtun), nubbi, nuppit, nuppát, obba (oppa), ollu, olu (ollugat), olugat, olus, okta, oktahat, seammá, soames (soamis), soapmásat, uhccán, unnán, uhccánaš, unnánaš, veahá, veaháš, visot, gii ihkenassii, guhte ihkenassii, mii ihkenassii, goabbá ihkenassii, feara gii, feara guhte, feara mii, feara goabbá, gii fal, guhte fal, mii fal, goabbá fal, giige, guhtege, mihkkege, goabbáge, guhtemušge, oktage, guhtege, guhtet, goabbat, iešguhtet, goappašat, goappašagat, guktot.

Negatiiva pronomenat: ii oktage, ii gosage, eai makkárge jna.

Vearbbat

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

• ovttaidlohku dahjege singulára
• guvttiidlohku dahjege duála
• máŋggaidlohku dahjege plurála

Persovdna

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovnna dáfus:

• 1. persovdna
• 2. persovdna
• 3. persovdna

Áigi

Davvisámegiel tempusat leat:

• preseansa dahjege dálá áigi
• preterihtta dahjege vássán áigi

Maid leat guokte lihttoáiggi:

• perfeakta
• pluskvamperfeakta

Vuohki

Davvisámegielas leat vihttá vuogi:

• indikatiiva dahjege duohtavuohki
• imperatiiva dahjege gohččunvuohki
• konditionála dahjege eaktovuohki
• potientiála dahjege veadjinvuohki
• optatiiva dahjege ávžžuhusvuohki

Dábálaččat optatiiva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.

Biehttalanvearba

Seammaládje go eará suopmelaš-ugralaš gielain davvisámegielas lea biehttalanvearba, mii sodjá vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku) dáfus:

   Ind. pres.               Imperatiiva             Optatiiva                    Supiidna
   sg.  du.     pl.         sg.    du.     pl.      sg.    du.      pl.          sg.    du.     pl.                        
1  in   ean     eat      1  -      -       -     1  allon  allu     allot     1  aman   amame   amamet
2  it   eahppi  ehpet    2  ale    alli   allet  2  ale    alli     allet     2  amat   amade   amadet
3  ii   eaba    eai      3  -      -       -     3  allos  alloska  alloset   3  amas   amaska  amaset

Davvisámegielas biehttalanvearba ii sojahuvvo áiggi dáfus.

Passiiva

Davvisámegielas lea maid passiiva, muhto dat ii leat árbevirolaččat leamaš aktiivvalaš anus.

Partihkkalat

Partihkkalat leat sánit, mat leat dihto posišuvnnas cealkaga dahje frása ektui. Stuorra partihkalklássa lea nubbi posišuvnna partihkkalat:

• Don han leat dahkan olu!

Nubbi partihkkaltiipa lea frása maŋŋel, muhto vaikku gos cealkagis:

• mun in huma dan ge birra.

Interjekšuvnnat

Interjekšuvnnat leat sánit, mat leat cealkaga sájis. Ovdamearkan:

• Fuoi!, Fišše! (go atná juoidá eartnjehassan)
• Gea! (imaštallame)
• Hás (go hástala nuppi)
• Hei!, Hei-hei! (imaš, hárbma)
• Vuoi! (imaš, šallošeapmi, illu)
• Gáfat! (suorggaheapmi)

Sámegillii ollu interjekšuvnnat adnojuvvojit go čuorvu ealliid, erenoamážit beatnagiid ja bohccuid. Muhtun dain interjekšuvnnain leat jietnadagat mat eai muđui gávdno gielas (earret loatnasániin) nugo y-jietna sánis hrys.

• Hrys! (go baldá beatnaga mii lea bahástallame, maiddái hrys eret!)

Čuorvvassánit maiddái gullet interjekšuvnnaide:

• Ušš! Hrys! Vuoi! Ho-hooi!

Jietnaáddestallan sánit (onemopoehtalaš sánit):

• Du-dud! Dii-diid! Bea.ea! Hau!

Vástádussánit:

• De-e! Na-a! Ii-e!

Konjunkšuvnnat

Konjunkšuvnnat čatnet frásaid oktii:

• Mun ja don

Advearbbat

Advearba lea sátni, mii sáhttá doaimmát adverbiálan cealkagis. Advearba modifisere vearbba.

• Boađe johtilit!
• Mun boađán ihttin.

Preposišuvnnat ja postposišuvnnat

Gč. maid Davvisámegiela adposišuvnnat

Post- ja preposišuvnnat leat sánit mat laktásit nomeniidda vai hukset adposišuvdnagihpu, man funkšuvdna cealkagis lea advearbiála. Dát doahpagat leat sámegillii latnjalassii nu ahte muhtun sánit sáhttet leat sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan. Pre- ja postposišuvdna ráhkadit nomeniin ovtta gihpu ja das galgá nomen leat genitiivahámis. Dat mat leat nomemiid ovddabealdde gohčoduvvojit preposišuvdnan. Nomena ja preposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo preposišuvdnagihppun.

• ovdal soađi
• borramuša maŋŋá
• birra jagi

Postposišuvdna leat nomena maŋábealde.Nomena ja postposišuvnna oktavuohta gohčoduvvo postposišuvdnagihppun.

• dáhki alde
• munno gaskkas
• geahču vuolde.
• muital iežat birra

Etymologalaččat pre- ja postposišuvnnaid vuođđu lea substantiiva, muhto dát sánit eai dábálaččat geavahuvvo sierra sátnin šahten. Muhtun substantiivvat leat velá anus, nugo rádjá mas postposišuvnnat rájes/rádjái leat suorgásan. Boahtte vuosárgga rájes. Ihtáš rádjái.