Ruošša

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Do not click any button if you do not speak Sami!

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Росси́йская Федера́ция
(Rossijskaja Federatsija)
Leavga
Leavga
Vearjogovva
Vearjogovva
Kárta
Kárta
Presideanta Vladimir Putin
Stáhtaministtar Dmitrij Medvedev
Oaivegávpot Moskva
Viidodat 17 075 400 km²
 – Sisčáhci -
Olmmošlohku 140 041 250
Virggálaš giella Ruoššagiella
Valuhta Ruppal ()
Áigi +2 / +11
 – Geasseáigi +3 / +12
Ruošša kárta

Ruošša dahjege Ruošša federašuvdna (ruoššagillii: Россия Rossija) lea riika Eurohpás ja Ásias. Ruošša sturrodat lea 17 075 400 njealjehaskilomehtera ja olmmošlohku lea 140 miljovnna (2009). Váldogiella, ruoššagiella, gullá indoeurohpálaš gielaide.

25. beaivve juovlamánus 1991, Sovjetlihttu luvvema maŋŋá, dálá stáhta šattai máilmme stuorámus riikan. Ruošša rádjeriikkat leat Norga, Suopma, Estteeana, Látvia, Lietuva, Polska, Vilges-Ruošša, Ukraina, Georgia, Aserbaižan, Kasakstan, Kiinná, Mongolia, Davvi-Korea ja Japána. Ruošša lea sihke eurohpálaš ja ásialaš riika. Eatnandieđalaš rádji máilmmiosiid gaskkas čuovvu gáiseráidduid Urála ja Kaukasus.

Oaivegávpot, Moskva, lea Ruošša eurohpálaš oasis. Stuorámus oassi olbmuin orrot oarjjábealde Urála ja Kaukasusa. Kaukasusa nuortta bealde lea eanáš duottar ja vuovdi. Nuorttas oarjjás leat 11 áigeavádagat ja 11 250 km, mii mearkkaša ahte Moskvas olbmot mannet nohkkat seamma áigge go jaskesábis lihkket čuovvovaš beaivve.

Geografiija[rievdat | edit source]

Ruošša lea máilmme stuorámus riika go mihtida viidodaga. Riika gokčá measta goalmmátoasi eurásialaš kontineanttas. Rádji eurohpálaš ja ásialaš osiid gaskkas čuovvu gáiseráiddu Urála. Eurohpálaš oassi, Urála oarjjábealde, gokčá sullii 23% riikka areála. Ásialaš oassi, Urála nuorttabealde, gohčoduvvo dávjá Sibirján.

Kultuvra[rievdat | edit source]

Giella[rievdat | edit source]

Ruoššas hállet sullii 100 giela. Eanáš dáid gielain gullet indoeurohpálaš, általaš, urálaš, kaukasialaš dahje paleoásialaš giellabearrašiidda. Sullii 92% álbmotlogus, dahje 130 miljovnna olbmuin, lea ruoššagiella eatnigiellan. Ruoššagiella lea áidna virggálaš giella ruošša federašuvnnas, muhto muhtin oblastain leat eará virggálaš gielat. Álbmotlohkamis 2002:s rehkenaste gallis máhtte eará gielaid go ruoššagiela, muhto lohkamis ii boađe ovdan lea go eatnigielas dahje nubbigielas sáhka. Danne leat maid oarjeeurohpálaš gielat listtus:[1]

Osku[rievdat | edit source]

Árbevirolaččat ruoššat leat leamašan ruošša-ortodoksa risttalačča. Ortodoksa risttalašvuohta lei stáhtaoskkoldat ovdal 1917 revolušuvnna ovdal. Ruošša šattai risttalažžan maŋŋá go Vladimir I Kievas konverterii risttalašvuhtii 988:s. Máŋga álbmoga konverterejeddje go gárte ruossa imperija vuollái, muhto muhtumat doalaheddje iežaset oskku.

Eai gávdno virggálaš logut čájehandihte gallis gullet man oskkuide, muhto gásku 1990-logu dadje ahte sullii 50% álbmogis ii lean osku. 30-40% ledje ruošša-ortodoksa risttalačča. Loahppa álbmogis leat muslimat, buddhistat, juvddálaččat dahje gullet árbevirolaš eamialbomgiid oskkuide (ovdamearkkan davvialbmogiid noaidevuohta dahje šamanisma). Ruoššas gávdnojit eanet go 6000 moskea ja 70 synagoga.

Liŋkkat[rievdat | edit source]

Referánssat[rievdat | edit source]

  1. Folketeljinga i 2002

Geahča maid[rievdat | edit source]