Sámi giellaláhka

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Sámi giellaláhka Suomas[rievdat | edit source]

Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid Suomas meroštallá Sámi giellaláhka (1086/2003). Sámiid giellaláhka guoská eanaš dušše sámiid vuoigatvuođaide eiseválddiid luhtte, nappo dat ii guoskkahala omd. vuoigatvuođa sámegiela ja sámegielat oahpahussii dahje sámegielat dearvvasvuođa- ja sosiála bálvalusaid. Sámiid giellaláhka gusto sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid doibmii, muhto muhttin muddui maiddái guovllu dási ja riikkaviidosaš eiseválddiid doibmii.

Historjá[rievdat | edit source]

Suomas sámiid gielalaš vuoigatvuođain ásahuvvui lága dásis vuosttas háve 1991 Sámiid giellalágain, mii bođii fápmui 1992. Jagis 2003 dát láhka goit gomihuvvui ja dan sadjái bođii Sámi giellaláhka. Dát ođastus čatnasii Suoma vuođđolága ođasmahttimii 1992, mas Suoma vuođđoláhkii (731/1999) čállojuvvui njuolggadus (17 §) sámiid kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid birra. Dán olis Suoma visot giellaláhkaásaheapmi ođasmahttojuvvui, maiddái suoma- ja ruoŧagillii guoski giellaláhka.

Sisdoallu[rievdat | edit source]

Sámiid giellaláhka meroštallá sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid eiseválddiiguin doaimmadettiin ja nuppe dáfus dat meroštallá eiseválddiid geatnegasvuođaid sámegiela hárrái. Dán lága mielde sápmelaččain lea vuoigatvuohta geavahit iežaset giela eiseválddiid luhtte ja fidnet eiseválddiin áššebáhpáriid ja dieđuid sámegillii. Dát vuoigatvuohta ii leat gitta das, máhttágo sápmelaš suomagiela vai ii. Vástideaddji láhkái eiseválddiide lea ásahuvvon geatnegasvuohta bálvalit sámiid maiddái sámegillii.

Sámiid giellalágas lea meroštallon oalle dárkilit, maidda eiseválddiide dat guoská (2 §). Dat vuoigadahttá buot Suomas hállojuvvon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela (3 §).

Virgeolbmuide ii leat ásahuvvon lágas geatnegasvuohta máhttit dahje oahpahallat sámegiela. Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojuvvot eanáš dulkoma ja jorgaleami bokte. Lágas eiseválddiide lea goit ásahuvvon sierra geatnegasvuohta ovddidit sámegiela geavaheami eiseválddiin (5 kapihttal).

Sámiid giellalágas leat maiddái mearrádusat eiseválddiid siskkáldas virgegiela birra, nappo das man gillii omd. doaibmaorgánaid áššebáhpárat galget leat ja makkár vuoigatvuođat sápmelaččain leat doaibmaorgánaid lahttun.

Dilli Sámeguovllu eará riikkain[rievdat | edit source]

Norggas sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođain ásahuvvo sámelága giellanjuolggadusain. Maiddái Ruoŧas leat láhkadási njuolggadusat sámegiela sajádagas, muhto Ruoššas dákkár njuolggadusat eai leat.

Álbmotriekti[rievdat | edit source]

Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid soahpamušain leat unnán guoskkahallon vehádagaid dahje eamiálbmogiid gielalaš vuoigatvuođat. Deháleamos vehádatgielaide guoski álbmotrievtti áššebábir lea Eurohpá vuođđogirji guovlo- dahje unnitlogu gielaid várás.