Njuikes sisdollui

Peeʹrvesǩ

Wikipedia

Peeʹrvesǩ nuortalašgillii ja пе̄рьвесськ gielddasámegillii lea nuortalaš ja gielddasápmelaš nissonolbmuid vuosttaš gahpir. Dábálaččat sii ožžot dan láđđegahpira rihppaskuvlla maŋŋel[1] nappo sullii go devdet 15–16 jagi[2][3], muhto otne beaivve gahpira orro geavaheamen muhtumin maiddái vel nuorat nieiddat. Dan gahpira sáhttá geavahit girkovihaheami lohppii rádjái.

Gahpira namma etymologiija

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Peeʹrvesǩ-gahpira namma boahtá ruoššagiel sánis перевязка.[4] Eará sámegielaide gahpira namma maiddái boahtá seammá sánis: gielddasámegillii пе̄рьвесськ, darjjesámegillii pervesk ja ugralaš fonetihkalaš transkriberenvuogádagain čállojuvvon áhkkilsámegillii per̜evĭes̜̄k͕e.[4] Seammá ruoššagiel sánis leš maiddái gárjilgiel sáni perväskä.

Peeʹrvesǩ-gahpira oasit

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Náitalan gielddasápmelaš ша̄ммш-gahpiriin. Beavddi alde lea rukses Ruošša bealde peeʹrvesǩ. Šerresalit gahpir lea Ruošša bealde pooʹvdneǩ.
(Govven: Eirin Roseneng)

Peeʹrvesǩ-gahpirii gullet gállobihttá ja báttit.[5] Gállobihttá siste lea beassenanodas,[3][6] man birra lea gorrojuvvon rukses láđđi. Gahpiris ii leat ollege kõʒʒ-geahči[5] iige gahpervuođđu.[5][6] Dábálaččat peeʹrvesǩ-gahpira ala giesastuvvo ovttaivnnat dahje lieđđás liidni mii čadnojuvvo gáibbi vuollái.[3][7]

Erohusat Suoma ja Ruošša bealde orruid gahpiriin

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Peeʹrvesǩ-gahpiris leat oktasaččat gállobihttá, báttit, beassenanodas ja dat ahte gahpir hervejuvvojit bearraliiguin, muhto gahpermállet, bearralhearvvat ja gállobátti geavaheapmi eai leat. Ovdamearkka dihte Suoma bealde orruid gahpermálles gállobihttá lea geavllas nappo rabas duohken,[8] go fas Ruošša bealde orruid gahpermálles dat lea gierdu.

Suoma bealde geavlegahpira gállobihtá vuoláravda hervejuvvo bearraliiguin, badjeravda fas bearraliiguin ja boaluiguin. Hearvvaid gaskii lea sadji guhkes gállobáddái main gahpir čadnojuvvo oaivái. Gállobáddái lassin leat dávjá earáivnnat hearvabáttit mat heaŋgájit sealggi bealde ja maid soagŋostalli sáhttá čuolbmat go nuorrabárra áiguba náitalit.[7] Go Ruošša bealde gahpermálle lea gierdu nu ahte ii leat seamma láhkái dárbbašlaš čatnat gahpira oaivái ja kánske go hearvamálle lea iešguđetlágan, gállobátti váilo.

Nieiddagahpiris eamitgahpirii

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Moarsi heaitá geavaheamis su peeʹrvesǩ-gahpiris dan maŋŋá go son vihahuvvo.[8] Vihaheami áigge sus lea bruvda oaivvi ala. Vihaheami maŋŋá moarsi ovdii loktejuvvo stuorra liinni man duohken su risteadni dahje náittoseadni[9] váldá eret peeʹrvesǩ-gahpira ja rahpá moarsi bárggáldaga.[10] Son bárgida moarsái guokte bárggáldaga, giessá daid báttiiguin oaivečohka ala ruvdnan ja bidjá eamitgahpira šaamšiǩ su oaivái.[10][11][12] Bárggáldatruvnna ja puällõk-niehkkeláđđi vehkiin šaamšiǩ bissu buorebut oaivvis.[13] Juos eamidis lea nieida, son oažžu eatnis peeʹrvesǩ-gahpira.[10]

Peeʹrvesǩ-lágán gahpirat eará guovlluin

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Perväskä-gahpir 1880-logus Gárjilis. Gahpir lea Suoma Álbmotmusea čoakkáldagas, Helssegis, Suomas.

Gárjilis lea peeʹrvesǩ-lágán nieiddagahpir man namma lea perväskä.[14][15] Dat gahpir gullá oulankalaš álbmotbiktasiidda vuođđuduvvon rádjegárjilaš čeardabiktasiidda. Maiddái perväskä-gahpira gállobihtá siste lea beassenanodas.[16] Vaikko gahpir orru leamen ovttalágan go Ruošša bealde gierdomálle, dat ii leat go perväskä lea rabas maŋŋeoaivvi buohta.

Ruovttueatnan gielaid guovddáža Gárjilgiel sátnegirjji mielde perväskä ii leat nieiddagahpir, muhto bruvda.[17] Finnas diehtá muitalit, ahte perväskä-gahpir lei bruvdan 1880-logus, muđui dat lei juo dalle maiddái nieiddagahpir.[16]

Geahča maid

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Gáldut

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
  1. ↑ Wesslin, Sara ja Nykänen, Eeva. Eará guovlluin Sámis jávkan čoarvegahpir lea seilon nuortalaččain 24.10.2013 dii 10.24, beaividuvvon 24.10.2013 dii 18.31: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  2. ↑ Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 39. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii) ja (suomagillii)
  3. ↑ a á b Semenoff, Helena: "Peeʹrvesǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 32. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  4. ↑ a á Itkonen, T. I.: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja. Wörterbuch des Kolta- und Kolalappischen I, s. 357b. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XV:1. Helsset: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2011 (1958). ISBN 952-5150-26-7. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 30.4.2019). (áhkkilsámegillii), (gielddasámegillii), (darjjesámegillii), (nuortalašgillii), (suomagillii) ja (duiskkagillii)
  5. ↑ a á b Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "P", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 74. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  6. ↑ a á Paulaharju, Samuli: "13. Naiset käsitöissä", Kolttain Mailta: Kansatieteellisiä Kuvauksia Kuollan-Lapista, s. 117. [Helsset]: Kansalliskirjasto, [2010]. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 30.4.2019). (suomagillii)
  7. ↑ a á Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 39–40. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii) ja (suomagillii)
  8. ↑ a á Wesslin, Sara. Ođđa gahpirmálle čiŋaha náitalkeahttes nuortalaš sámenissoniid oaivvi 29.11.2016 dii 8.00: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  9. ↑ Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "Š", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 111. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  10. ↑ a á b Paulaharju, Samuli: "13. Naiset käsitöissä", Kolttain Mailta: Kansatieteellisiä Kuvauksia Kuollan-Lapista, s. 162. [Helsset]: Kansalliskirjasto, [2010]. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 30.4.2019). (suomagillii)
  11. ↑ Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 14. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  12. ↑ Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 40. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii) ja (suomagillii)
  13. ↑ Lotvonen, Pirjo. Nuortasámiid ristvánhemat: kuati.fi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  14. ↑ Heinonen, Mirka. Reportaasi: Tano takaraivolle ja ihmisten ilmoille – tältä tuntuu esiintyä kansallispuvussa 10.01.2018: Kotiliesi. Čujuhuvvon 30.4.2019. (suomagillii)
  15. ↑ Varonen, Mari. Raja-Karjala sininen: Kansallispuvussa. Čujuhuvvon 30.4.2019. (suomagillii)
  16. ↑ a á päähine; päänauha: finna.fi. Čujuhuvvon 30.4.2019. (suomagillii)
  17. ↑ perväskä: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 30.4.2019. (suomagillii) ja (gárjilgillii)
Vižžojuvvon "https://se.wikipedia.org/w/index.php?title=Peeʹrvesǩ&oldid=299524" čujuhusas