Nuortalaččaid ja gielddasápmelaččaid gahpirat

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Náitalan gielddasápmelaš eamitgahpiriin nappo ша̄ммш-gahpiriin. Beavddi alde lea rukses Ruošša bealde nieiddagahpir nappo peeʹrvesǩ. Šerresalit gahpir lea Ruošša bealde leaskagahpir (pooʹvdneǩ).
(Govven: Eirin Roseneng)
Ilolaš nuortalašnieiddain lea peeʹrvesǩ oaivvis (gur. Kirsi, Mari, Elina ja Oijas). Atslemjávri cuoŋománu 18 b. 1944
(Govven: Osvald Hedenström)
Gielddasápmelaš oahpaheaddji, gielladutki ja politihkkár Nina Afanasjeva
(Govven: Melsseir)

Nuortalaččaid ja gielddasápmelaččaid gahpirat ja daid geavahanvuogit spiehkastit olu davvi-, julev- ja lullisápmelaččaid gahpiriin ja geavahanvugiin. Ovdamearkka dihte nuortalaš ja gielddasápmelaš nieidda- ja nissongahpir čájeha dan geavaheaddji siviilaseađu.[1]

Nieidda- ja nissongahpirat[rievdat | edit source]

Nuortalaš ja gielddasápmelaš nieidda- ja nissongahpirat muitalit hui olu nissonolbmuid siviilaseađu birra: leago gahpira geavaheaddji náitalan vai náitalkeahttá ja leago son leamaš náitalan.[1][2] Siviilaseahtu oidno gahpermálles go náitalkeahtes ja mánáhis nieiddain lea eará gahpir go náitalan nissoniin ja náitalan nissoniin eará go leaskkain. Daidda árbevirolaš gahpiriidda lassin lea šaddan ođđa gahpermálle nissoniidda geain ii leat guoibmi, geat orrot guimmiineaset rabaslihtus dahje geat lea náitalkeahtes eadni.[1] Dakkáraččaide Heidi Gauriloff lea duddjon gahpira.[1]

Nieiddagahpir peeʹrvesǩ[rievdat | edit source]

Peeʹrvesǩ lea nissonolbmuid vuosttaš gahpir. Dábálaččat nuortalaš nieiddat ožžot dan gahpira rihppaskuvlla maŋŋel[3] nappo sii devdet 16 jagi[2][4], muhto otne beaivve gahpira orro geavaheamen muhtumin maiddái vel nuorat nieiddat. Dan gahpira sáhttá geavahit girkovihaheami lohppii rádjái man maŋŋá moarsi risteadni dahje moarsebiigá váldá eret peeʹrvesǩ-gahpira ja bidjá eamitgahpira šaamšiǩ su oaivái.[5][6]

Eamitgahpir šaamšiǩ[rievdat | edit source]

Šaamšiǩ lea čoarvegahpir[3] maid nuortalaš ja gielddasápmelaš nissonat geavahit dan maŋŋá go sii leat náitalan.[6] Gahpira moarsái skeŋke su eadni.[5] Eamitgahpira son geavaha nu guhká go son lea náitalan ja eallá.[5]

Leaskagahpir pooʹvdneǩ dahje poʹvdneǩ[rievdat | edit source]

Juos náitalan nisson báhcá leaskan, son sáhttá válljet, háliidago son geavahišgoahtit leaskagahpira pooʹvdneǩ[7] (maiddái poʹvdneǩ[8]). Juos son ii háliit ođđasis náitalit, son geavaha pooʹvdneǩ-gahpira gitta jápmima rádjái, muhto juos háliidat, son ii geavat gahpira ollege.

Ođđamállet, vel namahis gahpir stáhtuskeahtes nissoniidda[rievdat | edit source]

Juos nuortalaš dahje gielddasápmelaš nisson lea earránan, ovdal ii leat heivvolaš gahpir nu ahte son ii šat geavahan maiddege gahpira. Dakkár nissoniin lea dál molssaeaktu go Heidi Gauriloff lea duddjon ođđamállet gahpira sidjiide.[1] Dat gahpermálle heive maiddái nissoniidda geat eai leat goassege náitalan, nissoniidda geat orrot rabaslihtus ja náitalkeahtes nissoniidda geain leat mánnát. Dakkár gahpermálle namman lea evttohuvvon neezzneǩ dahje pääʹddiǩ.[9] Vuosttaš nisson gii lea geavahan dakkár gahpermálle lei Katja Gauriloff go son vuittii Jagi nuortalaš -bálkkašumi golggotmánu 2016.[10]

Dálvegahpir triiviǩ[rievdat | edit source]

Triiviǩ lea nissoniid dálvegahpir[11]; dievdduid dálvegahpira namma lea peʹlljkeäʹpper.

Dievdogahpirat[rievdat | edit source]

Dálvegahpir peʹlljkeäʹpper[rievdat | edit source]

Peʹlljkeäʹpper lea dievdduid dálvegahpir; nissoniid dálvegahpira namma lea triiviǩ.

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Wesslin, Sara. Ođđa gahpirmálle čiŋaha náitalkeahttes nuortalaš sámenissoniid oaivvi 29.11.2016 dii 8.00: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  2. 2,0 2,1 Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 39. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii)
  3. 3,0 3,1 Wesslin, Sara ja Nykänen, Eeva. Eará guovlluin Sámis jávkan čoarvegahpir lea seilon nuortalaččain 24.10.2013 dii 10.24, beaividuvvon 24.10.2013 dii 18.31: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  4. Semenoff, Helena: "Peeʹrvesǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 32. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii), (eaŋgalsgillii)
  5. 5,0 5,1 5,2 Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 14. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii), (eaŋgalsgillii)
  6. 6,0 6,1 Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 40. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii)
  7. Semenoff, Helena: "Peeʹrvesǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 34. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii), (eaŋgalsgillii)
  8. Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "P", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 85. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  9. Wesslin, Sara. Neezzniǩ, pääʹddneʹǩ avi-i miine aivv jeeʹres sääʹnn? – Ǩiõlljuâǥǥtõs saaǥǥstõõli vieʹncteʹm neezzni keäʹpper nõõmâst 8.6.2017 dii 7.30, beaividuvvon 8.6.2017 dii 7.30: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019. (nuortalašgillii)
  10. Wesslin, Sara. Saamenpukuihin liittyy paljon hiljaista symboliikkaa – naimattoman kolttanaisen päätä koristaa nyt uusi lakki 11.11.2016 dii 6.00, beaividuvvon 11.1.2019 dii 10.53: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019. (suomagillii)
  11. Suoninen, Inger-Elle. Sámedikki ságadoalli dolle Presideantta iehčanasvuođabeaidoaluide viđát geardde – Jagi temá oidno čiŋain 5.12.2018 dii 12.15, beaividuvvon 5.12.2018 dii 12.43: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.