Šaamšiǩ

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Náitalan gielddasápmelaš ша̄ммш-gahpiriin. Beavddi alde lea rukses Ruošša bealde peeʹrvesǩ. Šerresalit gahpir lea Ruošša bealde pooʹvdneǩ.
(Govven: Eirin Roseneng)
Gielddasápmelaš Nina Afanasjeva ша̄ммш oaivvis
(Govven: Melsseir)
Nuortalaš nisson suonnjelaš šaamšiǩ oaivvis
(Govven: Eino Mäkinen)
Šaamšiǩ man čoarvvis lea beassenanodas ja man gahpervuođđu lea hui uhcit hervejuvvon. Gahpir lea Suoma Álbmotmusea čoakkáldagas, Helssegis, Suomas.

Šaamšiǩ nuortalašgillii dahje ша̄ммш (šaammš)[1] gielddasámegillii lea rukses čoarvegahpir[2] maid nuortalaš ja gielddasápmelaš nissonat geavahit vihaheami maŋŋá[3] ja nu guhká go son lea náitalan ja eallá.[4] Dan eamitgahpira ala giesastuvvo ovttaivnnat dahje lieđđás liidni mii čadnojuvvo gáibbi vuollái.[5] Go nisson geavaha dan gahpira liinniin, su vuovttat eai oidno sakka olu.[6] Moarsi eadni skeŋke sutnje dan bearraliiguin hervejuvvon láđđegahpira[4] man hearvamállet leat iešguđetlágan sogas sohkii.[7] Dat lea goittotge ain váddáseabbo go gahpira duojáriid sáhttá lohkat ovttain gieđain.[8]

Gahpira namma etymologiija[rievdat | edit source]

Gahpira namma boahtá ruoššagiel sánis шамшура.[9] Sániid ovttahápmásašvuohta oidno buorebut nuortalašgiela nuppi suopmana veršunnas go Suonnjela ja Njuohttejávrri suopmaniid šaamšiǩ lea Báhčeveaijoga suopmanis šaamšar.[9] Jagi 1890 Haruzin ja vel jagi 1903 Rozanovge čáliiga ahte gahpira namma lea gielddasámegillii шамширъ,[6][10] muhto dál lea anus oanehat sátni ша̄ммш.[1][9]

Šaamšiǩ-gahpira oasit[rievdat | edit source]

Šaamšiǩ-láđđegahpirii gullet vihtta oasi: viântt (čoarvi), kõʒʒ ("gazza" nappo snuiba, geahči), källoolâž (gállobihttá), laakk (gahpervuođđu) ja puällõk (niehkkeláđđi). Dain kõʒʒ ja källoolâž leat gahpira ovdabealde, viântt lea gahpira siskkabealde, laakk dieđusge gahpira alde ja puällõk gahpira niehkkeoassi.

Viântt[rievdat | edit source]

Viântt lea gahpira vuođđooassi mas šaddá gahpira hápmi.[11] Vaikko dál čoarvi orru gorrojuvvomen dušše duobis,[11][12] ovdal beassige lei gusto maiddái nanodassan.[12] Viântt-čoarvvis lea guovllulaš erohusat. Ovdamearkka dihte Beahcámis viântt lea šnjuoggasut go Suonnjelis.[12]

Kõʒʒ ja källoolâž[rievdat | edit source]

Kõʒʒ lea gahpira ovdabeali guovtti oasis bajimuš oassi, källoolâž fas dan vuolimus. Dain osiin leat eanemus bearalhearvvat go gahpira eará osiin.[13] Källoolâž-oassái gullet gállobihttái lassin maiddái guokte geađašbihtá, main leat dábálaččat golmmačiegat bearalhearvvat (nuortalašgillii: peʹlljmaaddheäʹrvv).[14] Gállobihtá vuoláravda hervejuvvo eaŋkalis bearalráidduin, go fas dan bihttá badjeravda hervejuvvo mohkkás bearalgovadagain. Daid guovtti oasi gaskii lea sadji silkebáddái[15] mainna gahpir čadnojuvvo oaivái. Dan bátti namma lea källreʹppiǩ nuortalašgillii.[15]

Laakk[rievdat | edit source]

Laakk lea gahpira vuođđu mii báhcá liinni vuolde čihkosii go liidni geavahuvvo. Dan oasi hearvvat leat dušše čoarvvi alde. Gahpervuođu hearvvat leat dávjá ruossa ja dan birra iešguđetlágan bearalgierddut. Maŋŋeoaivvi buohta fas eai leat hearvvat ollege. Dan áigge go álkit oastit bearraliid, hearva valjit, muhto go ii lean nu álkit, de laakk lei uhcit hervejuvvon.[16]

Puällõk[rievdat | edit source]

Puällõk lea gahpira niehkkeláđđi mainna gahpir bissu buorebut oaivvis ja doallá dan njuolga.[11][17] Niehkkeláđis leat dávjá hui ollu hearvvat main leat seammasturrosaš bearralat go eará gahperosiin. Niehkkeláđi geaži bearralat fas leat stuorrát go gahpira eará hearvvain.

Nieiddagahpiris eamitgahpirii[rievdat | edit source]

Moarsi heaitá geavaheamis su peeʹrvesǩ-gahpiris dan maŋŋá go son vihahuvvo.[18] Vihaheami áigge sus lea bruvda oaivvi ala. Vihaheami maŋŋá moarsi ovdii loktejuvvo stuorra liinni man duohken su risteadni dahje náittoseadni[19] váldá eret peeʹrvesǩ-gahpira ja rahpá moarsi bárggáldaga.[20] Son bárgida moarsái guokte bárggáldaga, giessá daid báttiiguin oaivečohka ala ruvdnan ja bidjá eamitgahpira šaamšiǩ su oaivái.[3][4][20] Bárggáldatruvnna ja puällõk-niehkkeláđđi vehkiin šaamšiǩ bissu buorebut oaivvis.[21]

Eamitgahpira maŋŋá[rievdat | edit source]

Nuortalaš leaska neaská jiehkkuin. Sus lea leaskagahpir pooʹvdneǩ oaivvis.
(Govven: Antti Hämäläinen)

Dalle go nisson ii leat šat náitalan, son ii oaččo šat geavahit eamitgahpira olláge.[22] Dat oažžugo son geavahit juogalágan gahpira čuožžu das, leago son báhcán leaskan vai leago son earránan. Juos son báhcá leaskan, sus leat guokte molssaeavttu: leaskagahpir pooʹvdneǩ (maiddái poʹvdneǩ) dahje gokčat oaivvi dušše liinniin.[5] Leaskagahpira son geavahit, juos ii háliit šat náitalit,[22] muhto juos háliidivččii ođđasis náitalit, de son ii geavat leaskagahpira ja gokčat oaivvi dušše liinniin.[5] Juos fas son lea earránan, áidnu heivvolaš molssaeaktu ovdal lei oaivvi gokčan liinniin, muhto dál lea molssaeaktun ođđamállet, vel namahis gahpir man Heidi Gauriloff lea hábmen.[18][23]

Geahča maid[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. 1,0 1,1 šàmš̄ɐ шамшура 2002–2008: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  2. Wesslin, Sara ja Nykänen, Eeva. Eará guovlluin Sámis jávkan čoarvegahpir lea seilon nuortalaččain 24.10.2013 dii 10.24, beaividuvvon 24.10.2013 dii 18.31: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  3. 3,0 3,1 Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 40. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii) ja (suomagillii)
  4. 4,0 4,1 4,2 Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 14. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  5. 5,0 5,1 5,2 Fofonoff, Matleena: "Nuõrttsäʹmmlai pihttâz — Kolttasaamelainen puku", Suomâ sämimáccuheh — Lääʹddjânnam sääʹmpihttâz — Suoma sámegávttit — Suomen saamelaispuvut, s. 41. Anár: Sámi Duodji ry, 2010. ISBN 978-952-92-7043-9. (anárašgillii), (nuortalašgillii), (davvisámegillii) ja (suomagillii)
  6. 6,0 6,1 Розанов, А. С. (сост.): Лапландия и лапландцы., s. 93. Санкт Петербург: Комитета помощи поморам Русск. Севера, 1903. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 12.5.2019). (ruoššagillii)
  7. Lakkala, Aletta. Sámemusea Siida čájeha sámegahpiriid historjjá 4.10.2013 dii 15.56, beaividuvvon 7.10.2013 dii 7.16: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  8. Wesslin, Sara. Šaamšiǩ vuõiǥâstt nuõrttsääʹmkaappi sieʹlj – keäʹpper tuâjjla Lääʹddjânnmest vuäitt laʹsǩǩeed õõut ǩiõđ sooʹrmivuiʹm 1.6.2018 dii 16.30, beaividuvvon 1.6.2018 dii 17.14: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019. (nuortalašgillii)
  9. 9,0 9,1 9,2 Itkonen, T. I.: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja. Wörterbuch des Kolta- und Kolalappischen I, s. 554b. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XV:1. Helsset: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2011 (1958). ISBN 952-5150-26-7. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 30.4.2019). (áhkkilsámegillii), (gielddasámegillii), (darjjesámegillii), (nuortalašgillii), (suomagillii) ja (duiskkagillii)
  10. Харузин, Николай Николаевичъ: Русские лопари: очерки прошлого и современного быта., s. 290. Москва: Императорскій Московскій университет. Императорское Общество Любителей Естествознанія, Антропологіи и Этнографіи, 1890. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 12.5.2019). (ruoššagillii)
  11. 11,0 11,1 11,2 Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 16. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  12. 12,0 12,1 12,2 Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 17. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  13. Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "K", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 30. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  14. Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 24. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  15. 15,0 15,1 Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "K", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 40. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  16. Semenoff, Helena: "Šaamšiǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 27. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii) ja (eaŋgalsgillii)
  17. Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "P", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 89. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  18. 18,0 18,1 Wesslin, Sara. Ođđa gahpirmálle čiŋaha náitalkeahttes nuortalaš sámenissoniid oaivvi 29.11.2016 dii 8.00: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  19. Mettäpuro, Aune, Moshnikoff, Jouni ja Moshnikoff, Satu: "Š", Saaʹmi ǩiõtt-tuâjjsääʹnnǩeʹrjj säämas da lääddas: Kolttien perinnekäsityösanakirja koltta-suomi, s. 111. Čeʹvetjäuʹrr: Saaʹmi sijddsååbbar = Kolttien kyläkokous, 2012. ISBN 978-952-93-0342-7. (nuortalašgillii) ja (suomagillii)
  20. 20,0 20,1 Paulaharju, Samuli: "13. Naiset käsitöissä", Kolttain Mailta: Kansatieteellisiä Kuvauksia Kuollan-Lapista, s. 162. [Helsset]: Kansalliskirjasto, [2010]. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 30.4.2019). (suomagillii)
  21. Lotvonen, Pirjo. Nuortasámiid ristvánhemat: kuati.fi. Čujuhuvvon 30.4.2019.
  22. 22,0 22,1 Semenoff, Helena: "Peeʹrvesǩ", Sääʹm peʹssertuejj — Sámi bearalduodji — Kolttien helmikirjonta — Samisk perlebroderi — Skolt Saami Beadwork, s. 34. [Ohcejohka]: Girjegiisá Oy, 1991. ISBN 951-8939-18-7. (nuortalašgillii), (davvisámegillii), (suomagillii), (dárogillii), (eaŋgalsgillii)
  23. Wesslin, Sara. Neezzniǩ, pääʹddneʹǩ avi-i miine aivv jeeʹres sääʹnn? – Ǩiõlljuâǥǥtõs saaǥǥstõõli vieʹncteʹm neezzni keäʹpper nõõmâst 8.6.2017 dii 7.30, beaividuvvon 8.6.2017 dii 7.30: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 30.4.2019. (nuortalašgillii)