Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas
Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas (davvisámegillii: Njuoska bittut. Sápmi underground – movt ipmirdit sápmelaččaid) lea suomagielat giehtagirji sámiid birra. Girjji leat čállán Njuoska bittut -guovttos Ánne Kirste Aikio ja Suvi West ovttas girječálli ja antropologa Esa Salmisiin. Johnny Kniga -goasttádus almmustahtii giehtagirjji jagis 2013.[1] Bargu sisdoallá albma rávvagiid ja fáktadieđuid, muhto maiddái underground dahje suollemas informašuvnna sámekultuvrras.
Čuozáhatjoavku
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas lea gudnečájáhus buot sápmelaččaide ja earenoamážit dat veahkeha suopmelaččaid ipmirdit sápmelaš álgoálbmoga. Girji lea oaivvilduvvon davvin mátkkošteaddji olbmuide, sápmelažžii liikostuvvan suopmelaččaide ja buohkaide, geat leat beroštuvvan Ultima Thule -kultuvrras.[2] Skenet-siiddus leat árvalan, ahte váldoulbmiljoavku leat 20-30-jahkásaš náitalkeahtes olbmot, dasgo girji doallá sisttis olu irgidan- ja festenrávvagiid.[3]
Duogáš
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Aikio ja West hutkkaiba čállit girjji iežaska kultuvrras, go Salminen jearahalai sudno Madventures-joavkku girjji várás. Märät säpikkäät. Sápmi underground – Saamelaisten käyttöopas lea čállojuvvon suopmelaččaid beroštumi ja nuppe dáfus diehtemeahttunvuođa dihte. Dahkkit háliidedje lebbet dieđu sápmelaččain danin go sin mielde suopmelaččat orrot diehtime eanet eará riikkaid álgoálbmogiin.[2]
Sisdoallu
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Bargu gieđahallá sámekultuvrra iešironiijalaččat[1] ja lea juhkkojuvvon gávcci oassái Sámi jagiáiggiid mielde. Dálvi, giđđadálvi, giđđa, giđđageassi, geassi, čakčageassi, čakča ja čakčadálvi leat dego rámat loguide. Girjjis leat diehtogirjelágan fáktadieđut go fáddán leat ovdamearkka dihte suomaiduhttin, boazodoalu spirevahágat ja citysápmelaččaid identitehtakriissat.[4][5] Giehtagirji gieđahallá maid sámiid historjjá, politihka ja duoji. Bargu sisdoallá goittotge maid suollemasat dieđu sámekultuvrras, dego rávvagiid lávus láhttemis. Girjjis leat gárvodan- ja ávvudanrituálat, njálgga reseapttat ja irgidanrávvagat.[3] Aikio ja West mielde girji leage dievva kultuvra, ráhkisvuohta ja ávvudeapmi. Salmisa mielde barggus oidnojit seahkálagaid boaresáigásaš antropologiija, humor ja duippideapmi.[6]
Fáttát leat olu ja danin artihkkalat leat oalle oanehaččat.[3] Daid lassin giehtagirjjis leat smávva fáktaruvttot ja govat. Siiddut leat girjjagat ja ivdnát. Girjjis leat oasit main Salminen gieđahallá kultuvrra olggobeale olbmo oainnuid sámekultuvrra iešvuođaid birra.[7] Mielde leat maid Aikio ja West intiima beaivegirjebihtát ja govat sudno iežaska ruoktoálbumiin, mánnávuođas ja lagas olbmuin.
Aikio ja West deattuheaba, ahte girji lea čállojuvvon sudno geahččanguovllus. Dat lea sudno mielde dušše oasáš sápmelašvuođas iige olles duohtavuohta álbmogis.[5] Maid Skenet-siiddus lohket, ahte girji ii leat dárkkuhuvvon čiekŋalis analysan, muhto baicce guovtti nuorra nissona suohtas ja persovnnalaš oaidnun sápmelašvuođas.[3]
Vuostáiváldin
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Girji bođii olggos golggotmánu 1. beaivi 2013, ja dan gudnin sihke Helssegis ja Anáris ordnejuvvojedje almmustahttindilálašvuođat.[8]</ref> Madventures-joavkku Riku Rantala mielde girjji gánneha lohkat eandalii juos lea davás vuolgime amas čurboš. Maid girječálli Mikko-Pekka Heikkinen lea rábmon girjji.[9] Opettaja-bláđis suomagiela lektor Netta Walldén muital, ahte son áigu geavahit girjji eatnigiela diimmuin. Su mielde girji heive bures oahppogirjji oktii.[10] Dan sadjái Skenet-neahttasiidu kritisere barggu das, ahte gaskkohagaid dat čájeha sápmelašvuođa eksotihkalaččabun go dat duohtavuođas leage. Goittotge siidu mieđiha, ahte stuorámus oassi girjji sisdoalus lea beroštahtti, dat lea čállojuvvon njuovžilit ja maid humor lea mielde. Girjjis oidno politihkalaš ja feministtalaš vuođđu, ja dat váldá beali.[3]
Gaskavuohta tv-prográmmii
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Ánne Kirste Aikio ja Suvi West leaba šaddan dovddusin Märät säpikkäät -prográmmas (davvisámegillii: Njuoska bittut). Girji spiehkasta prográmmas dien lahkái ahte dat gieđahallá sápmelašvuođa, go fas prográmmas lea gažaldat eanetge suopmelašvuođas.[5] Girjjis lea maid persovnnalaččat geahččanguovlu, ja nuppegežiid go prográmmas dahkkit eai doaimma neavttára rolla mielde. Prográmma ja girjji stiillat leat seammasullasaččat, muhto girji ii liiggástala dahje generalisere seamma olu.[3]
Geahča maid
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ a á Märät Säpikkäät - Sápmi underground: Johnny Kniga. Čujuhuvvon 18.2.2020. (suomagillii)
- ↑ a á Aikio, K., Salminen E. ja West, S.: Märät säpikkäät. Sápmi underground - Saamelaisten käyttöopas, s. 8. Helsset: Johnny Kniga, 2013. ISBN 9789510399545. (suomagillii)
- ↑ a á b c č d Ylitalo, Silja. Märät säpikkäät 16.10.2013: Skenet. Čujuhuvvon 18.2.2020. (suomagillii)
- ↑ Aikio, K., Salminen E. ja West, S.: Märät säpikkäät. Sápmi underground - Saamelaisten käyttöopas, s. 193 ja 242. Helsset: Johnny Kniga, 2013. ISBN 9789510399545. (suomagillii)
- ↑ a á b Märät säpikkäät — Sápmi underground. Saamelaisten käyttöopas. 25.09.2013: Säpikkaat Underground. Čujuhuvvon 20.10.2013. (suomagillii)
- ↑ Aikio, K., Salminen E. ja West, S.: Märät säpikkäät. Sápmi underground - Saamelaisten käyttöopas, s. 8 ja 9. Helsset: Johnny Kniga, 2013. ISBN 9789510399545. (suomagillii)
- ↑ Aikio, K., Salminen E. ja West, S.: Märät säpikkäät. Sápmi underground - Saamelaisten käyttöopas, s. 50–51. Helsset: Johnny Kniga, 2013. ISBN 9789510399545. (suomagillii)
- ↑ Julkkarit goes Anar: Märät säpikkäät – Sápmi underground! ****Afterparty!! 5.10.2013: Anne Kirste Aikio ja Issu Suoninen. Čujuhuvvon 18.2.2020. (suomagillii)
- ↑ Aikio, K., Salminen E. ja West, S.: Märät säpikkäät. Sápmi underground - Saamelaisten käyttöopas, s. bearbma. Helsset: Johnny Kniga, 2013. ISBN 9789510399545. (suomagillii)
- ↑ Rautalahti, Heidi. Vähemmistökielestä räiskyvästi 18.10.2013: Opettaja. Čujuhuvvon 18.2.2020. (suomagillii)