Boazodoallu
Boazodoallu lea davviriikkain ja Ruoššas, eanáš sápmelaččaid hárjjehan ealáhus. Boazodoallu earrána omiid dikšumis das, ahte bohcot besset eallit friidjan. Boazodoalus lea geavahusas balggosortnet ja mađut.
Historjá
[rievdat | rievdat wikiteavsttain].jpg)
Sápmelaččat leat juo don dolin álgán bivdit gottiid. Dasto kekse álgit guođohit gottiid ja dás boazodoallu álggii. Bohcco leat guođohan das leahkki materiálaid dihtii dego bierggu, čoarvviid ja náhkki. Álggos bohccuid goađohedje siidaortnega mieldi. Siidii gulle dábálažžat bearaš dahje sohka. Dasto 1800-logu loahpas Ruošša keaisár mearridii lágádit balgosortnega.
Boazodoallu dán áigge
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Dán áigge lea ainge balggosortnet. Buot badjealbmát gullet muhtun balgosii. Balgus dikšu lahkaáššiid. Bohcuid merket juohke jage guktii dahje dárbbu mielde eanet. Merken dáhpáhuvvá bigálusas, gos merkema lassin vuvdojuvvo ja njuvvojuvvo badjelmeare bohcuid. Bigálastin dáhpáhuvvo nu, ahte vuos mearkkahis bohccot nummerastojuvvo, dasto daid addet johtit iežas álddu lusa. Dasto čierpmat juogo gessojuvvo njuovvamii dahje vuovdimii, dahje merkkejit ja luiddet várrái. Seamma dahku maiddái eará bohccuidda. Luiddon bohccuidda dábálažžat bidjet vuos mahtudalkkasa. Váris dasto badjeolbmot fáktejit bohccuid ja bibmet daid giđđat. Bohccuid maiddái sáhttá váldit ruoktut biebmanlahkai. Ná dahku ovddamearkka dihtii juos boazu lea boazus dahje dat lea gilvaheargi.