Ole Henrik Magga

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Ole Henrik Magga
Ole Henrik Magga
Valgbilde Ole Henrik Magga farger (3849685006) (cropped).jpg
Riegádanborgemánu 12. beaivvi 1947:s(1947-08-12)[1] (72)
Čearddalašvuohtasámit
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátgielladutki, politihkkár ja filologa
Gielladavvisámegiella, julevsámegiella, lullisámegiella ja dárogiella
BálkkašumitBassi Olav ortnega kommandevra, Bassi Olava árvomearka ja gudnedoavttir
Bearaš
GuoibmiLajla Mattsson Magga
Commons-logo.svg Ole Henrik Magga
Wikimedia Commonsas
Sámedikki vuosttaš presideanta Ole Henrik Magga ovttas Dalai Lamain jagi 1989
Sámedikki vuosttaš presideanta Ole Henrik Magga ovttas Dalai Lamain jagi 1989
ON bissovaš foruma vuosttáš ságadoalli Ole Henrik Magga

Ole Henrik Magga (riegádan borgemánu 12. beaivve 1947) lea gielladutki, professor ja politihkkár. Son lea Guovdageainnus eret.

Gielladutki Magga[rievdat | edit source]

Gielladutki Ole Henrik Magga lea dovdosamos syntaktihkkárin. Su magisttardutkamuš «Lokative læt-setninger i samisk» gieđahallá dakkár syntávssa teoriija klassihkalaš fáttá nugo eksistentiála- ja habitiivacealkagiid. Seammalágan struktuvrrat gávdnojit eará urálalaš gielain. Su nákkosgirji jagi 1986 gieđahallá sámegiela cealkkavástagiid struktuvrra, earenoamážit modálavearbbat ja infinitiivvat váikkuhit nuppit nuppiide.

Jagi 1987 go Knut Bergsland manai ealáhahkii, Magga šattai fennougristihka professoran Oslo universitehtas. Oslo universitehtas son vulggii Sámi allaskuvlii Guovdageainnus, gos son bargogođii allaskuvlladoseantan jagi 1990 ja professorin jagi 1997.

Magga lea leamašan Norgga dieđaakatemiija miellahttun 1993 rájes.

Politihkkár Magga[rievdat | edit source]

Magga doaimmai Norgga Sámiid Riikasearvvi jođiheaddjin jagi 1980 rájes gitta jahkái 1985. Jagi 1989 son lei vuosttaš sámediggepresideanta Norggas (19891997). Magga lei maiddái searvvis asaheamen ON bissovaš foruma (WCIP Kanádas jagi 1976). Jagiid 19921995 Magga lei mielláhttun ON-kultturkommišuvnnas (eaŋgalasgillii: World Commission on Culture and Development. Jagi 2002 Magga šattai ON bistevaš foruma vuosttaš jođiheaddjin.

Bálkkašumit[rievdat | edit source]

Jagi 2006 Magga nammaduvvui Gonagaslaš Bassi Olava ortnega kommandevran «su doaibmamovttabarggu ovddas sámiid ja eamialbmogiid oktavuođas».[2]

21. sámekonfereanssas Tråantes Magga oaččui gudnebálkkasumi.[3]

Duodji[rievdat | edit source]

  • Lokative læt-setninger i samisk. Dieđut 1978.
  • Modalverb og infinitiv innen verbalet : prosjektrapport. Dieđut 1982.
  • Infinitives within the VP in Northern Sami: The accusative with infinitive. i: Riepmočála (1984)
  • Studier i samisk infinitivsyntaks. Doktoravhandling, Universitetet i Oslo. 1986.

Gáldut[rievdat | edit source]