Nuortasápmelaččat
Nuortasápmelaččat leat sápmelaš álgoálbmogiidda gulolaš etnalaš joavku, geat orro Suomas, Ruoššas ja Norggas. Suomas sii orro Anára gieldda giliin Nellimis ja Čeavetjávrris sihke dáid guovlluin, mis sii bohte Beahcáma guovllus, Ruoššas sii orro Guoládatnjárggas ja Suomas ja Norggas rádjagilis Njávdámis.[2]
Historjá
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Giella
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Sii hállet nuortalašgiela.
Nuortalaččat ja osku
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]1500-logus Trifon Beahčánlaš gohčui ortodoksalaš miššonearat risttahit nuortalaččaid.[1] Nuortalaččat gullet eanaš ortodoksalaš girkui, go fas eará sápmelaččat gullet eanaš evangelalaš-luteralalaš girkui.[3]
Nuortasápmelaččain sámebiktasat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Dovddus nuortasápmelaččat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Kati-Claudia Fofonoff (girječálli)
- Jaakko Gauriloff (lávlu)
- Erkki Lumisalmi (Suoma Sámedikki áirras)
- Jouni Mosnikoff
- Tiina Sanila-Aikio (musihkar ja sámipolitihkkár)
- Helena Semenoff (leuddejeaddji, duojár)
- Matti Sverloff
Geahča maid
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Girjjit ja čállosat nuortasápmelaččaid birra
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Karl Nickul. Suenjel, kolttain maa. Terra 1933
- Karl Nickul. Petsamon eteläosan koltankieliset paikannimet kartografiselta kannalta. Maanmittaushallituksen julkaisuja n:o 26 1934
- Karl Nickul. Eräs Petsamokysymys. Suonikylän alueesta kolttakulttuurin suojelualue. Terra 1935
- Karl Nickul, T. I. Itkonen. Suenjel - kuvia kolttalappalaisten maasta. 1936
- Karl Nickul. Suonikylän lappalaiskulttuurin vaaliminen. 1937
- Karl Nickul. Petsamon kolttalappalaiset - eräitä näkökohtia heidän sijoittumisestaan. 1945
- Karl Nickul. The Skolt Lapp community: Suenjelsijd during the year 1938. Nordiska Museet, Acta Lapponica, Uppsala 1948
- Tim Ingold. The Skolt Lapps today. 1976. Cambridge: Cambridge University Press.
- Tuija Saarinen, Seppo Suhonen. Koltat, karjalaiset ja setukaiset. 1995. Helsset: Snellman-instituutti
Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ a á Lund, Svein: "Bihtát nuortalaččaid skuvlahistorjjás", Sámi skuvlahistorjá 6. Sámás: Mikkel Magnus Utsi ja Karen Anne Sara Utsi. Davvi Girji, 2013. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 26.08.2018).
- ↑ Wesslin, Sara. Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä”: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 11.10.2018. (suomagillii)
- ↑ Duohta muitalusat girkus: Girku dieđihanguovddáš. Čujuhuvvon 26.08.2018.