Álbmotealáhatlágádus

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Álbmotealáhatlágádusa ovddeš doaibmabáiki Helssega Kontulas
(Govva: Skorpion87)

Álbmotealáhatlágádus (suomagillii: Kansaneläkelaitos, ruoŧagillii: Folkpensionsanstalten) dahje ÁEL (suomagillii: Kela[1] dahje KELA[1], ruoŧagillii: Fpa) lea Suoma stáhta lágádus mii fuolaha Suomas orruid vuođđodorvvu iešguđetlágan eallindiliin. ÁEL:a áššehasaide gullet buohkat geat orrot Suomas fásta ja olgoriikkain orrut juos sii gullet Suoma sosiáladorvvu ollái.[2]

Historjá[rievdat | edit source]

ÁEL:a doaimmahat Helssegis jagi 1941
(Govva: Otso Pietinen)

ÁEL álggahii barggus juovlamánu 16. b. 1937 ealáhatlágádussan. Álgoáigodaga maŋŋá ÁEL doaibma lea ođasmuvvan, viidon ja šaddan máŋggabealageabbon.

Vuosttaš ođastus lei jagi 1963 mearriduvvon buohcanoadjoláhka mii bođii fápmui čakčamánu 1. b. 1964. Lága vuođul Suomas orru olbmuin juohkehaš beasai dalle oaju ollái masa gullet buohccedikšunbuhtadusat ja bargoboahtooadju.[3] Buohccedikšunbuhtadusat buhttet ee. doaktára bálkkáid, dutkamuša, divššu ja dálkasiid. Bargoboahtoodjui fas gullet buohcanbeaiveruhta, etniidruhta, áhčiidruhta ja vánhemiidruhta. Dat buhttet bargodietnasiid massimiid maid dagahit dávda, buohcuvuohta, áhpehisvuohta dahje riegádahttin.

Buohcanoadjolága buhtadusat leat goittotge dievasmahtit. Dat dárkkuha ahte juos oadjuduvvon olbmos lea lága mielde vuoigatvuohta buhtadussii eará bokte, son ferte vuos ohcat buhtadusa dan bokte ja easkka das maŋŋá buohcanoadjolága buhtadusaid. Dakkárat leat ovdamearkka dihte johtolatoadju mii buhtte bárttis dáhpáhuvvan olmmošvahágiid, bárteoadjoláhka mii buhtte vigi dagahan goluid ja bargodietnasiid massimiid go vihkáduvvan lea dáhpáhuvvan barggus ja vahátbuhtadusláhka mii buhtte vigi dahje vigis dagahan ekonomalaš táhpaid maid nubbi olmmoš lea buktán dáhtul dahje dáhtokeahttá. Juos goittotge dakkárat eai govčča olles supmi, de sáhttá oažžut buohcanoadjolágas mearriduvvon buhtadusaid daid erohusas.

Doaimmahagat, bálvalanbáikkit ja eará lágádusat[rievdat | edit source]

Sámekulturguovddáš Sajosis lea Virtu-bálvalanbáiki.
(Govva: Kimberli Mäkäräinen)
Veajuiduhttinguovddáš Petrea Turkus jagi 2008
(Govva: ©Samuli Lintula CC-BY-SA 3.0)

Vaikko ÁEL:s leat doaimmahagat miehtá Suoma, eatnasat guovddášhálddahusa bargiin barget Helssegis. Lappis ÁEL:s leat dušše moadde doaimmahagat. Dan dihte ÁEL mearridii váldit atnui golggotmánu 2. b. 2017 miehtá Lappi ng. Virtu-bálvalanbáikkiid.[4] Bálvalanbáikki dihtora bokte sáhttá ovdamearkka dihte dikšut iežas áššiid ÁEL áššehasbálvaleddjiin sámegillii.[5] Virtu-bálvalanbáikkit gávdnojit ee. Eanodagas Heahtás, Gárasavvonis ja Gilbbesjávrris, Anáris Sajosis ja Avvilis, Ohcejogas, Durdnosis, Soađegilis ja máŋgga eará gielddas Lappis. Juos ii besse bálvalanbáikái, ÁEL fállá gáiddusbálvalusa maiddái ruovttus juos lea ieža Android-mátketelefovdna, dihtor dahje tableahtta mas leat mikrofovdna, skájan/belljosat, videokámera, Google Chromefierpmádatlogan ja johtil neahttaoktavuohta.[6] Gáiddusbálvalusa videooktavuođa ja sámegiel telefonbálvalusa sáhttá geavahit dušše guokte diimmu áigge guokte beaivvi vahkkui.[7] Eará áigge lea maiddái vejolaš riŋget telefonbálvalussii, muhto dalle ferte suomastit dahje ruoŧastit. Juos háliida sámástit sámegiel bálvalanáigge olggobealde, de ferte fitnat doaimmahagas.

Jagiid 1972–2006 ÁEL:s lei Turkus iežas veajuiduhttinlágádus mii buvttadii veajuiduhttinbálvalusaid. Jagi 2007 álggus veajuiduhttinlágádus lea joatkán doaimmaid iehčanas vuođđudussan, man namma lea Kuntoutuskeskus Petrea (davvisámegillii: Veajuiduhttinguovddáš Petrea).

Doaimmat ja ovddut[rievdat | edit source]

ÁEL lea ovddasvástádusas ovdamearkka dihte álbmotealáhagas, dáhkádusealáhagas, bearašealáhagas, veajuiduhttinruđas, iešguđetlágan veajuiduhttinbálvalusain, etniiddoarjagis, mánáidruđas, ealihandoarjagis, vánhemiidbeaiveruđas, mánáiddivššu doarjagiin nugo ruoktodikšundoarjagis, oahppodoarjagis, dálkkasbuhtadusain, buohccedikšunbuhtadusain, buohcanbeaiveruđas, soalddátdoarjagis, vuođđobeaiveruđas, bargomárkandoarjagis, lápmásiiddoarjagis ja dábálaš ássandoarjagis. Jagi 2002 rájes gitta jagi 2015 loahpa rádjái ÁEL mávssii diehttabuhtadusa olbmuide, geat buhcet keliakiija.

Ovdduid sirdašuvvan ÁEL:a dikšunláhkai[rievdat | edit source]

Ealihandoarjaga máksin sirdašuvai gielddain ÁEL:a dikšunláhkai cuoŋománu 1. b. 2009. Vaikko dievasmahtti ja eastadeaddji áigáiboahtindoarjagiin mearridit ja mákset gielddat,[8] jagi 2017 álggu rájes vuođđoáigáiboahtindoarjaga máksin sirdašuvai dain Álbmotealáhatlágádussii.[9]

Ovdduid mearit ja daid ruhtadeapmi[rievdat | edit source]

Jagi 2017 ÁEL:a ovdofoanddaid ruhtadedje stáhta (75 %), oadjomávssut (19 %) ja gielddat (6 %).[10] Jagi 2016 sosiáladorvvu golut Suomas ledje sullii 67,2 miljárdda euro.[11] Das ÁEL:a oassi lei 20 %.[11]

Organisašuvdna[rievdat | edit source]

ÁEL guovlodoaimmahat Seinäjokis, arkiteakta Aarne Ehojoki.
(Govva: Kotivalo)
ÁEL doaimmahat Espoo Leppävaaras.
(Govva: Tungsten)

ÁEL organisašuvdna ođasmuvai ođđajagimánu 1. b. 2016. ÁEL:s leat guhtta boađusovttadaga:

  1. Áššehasbálvalusat (suomagillii: Asiakkuuspalvelut)
  2. Ovdobálvalusat (suomagillii: Etuuspalvelut)
  3. Ovddidanbálvalusat (suomagillii: Kehittämispalvelut)
  4. ICT-bálvalusat (suomagillii: ICT-palvelut)
  5. Oktasaš bálvalusat (suomagillii: Yhteiset palvelut)
  6. Ovdagoddibálvalusat (suomagillii: Esikuntapalvelut)

ÁEL:a báikkálašhálddahussii gullet Ovddobálvalusaid boađusovttadaga vihtta oadjobire. Ovdal ÁEL guovddášhálddahusas ledje 11 ossodaga ja báikkálašhálddahusas 24 oadjobire.[12]

Hálddahus[rievdat | edit source]

Suoma riikkabeaivvit gohcet ÁEL:a doaimmaid. Dat leat dorvvastit olbmuid vuođđoáigáiboađu, ovddidit dearvvasvuođa ja doarjut iehčanas birgema iešguđetlágan eallindiliin.[13] ÁEL:a hálddahusa ja doaimmaid gohcet 12 áittardeaddji geaid Suoma riikkabeaivvit leat válljen. Álbmotealáhatlágádusa doaimmaid stivre ja ovddida stivra, mas leat 10 lahtu.[13]

ÁEL váldohoavddat[rievdat | edit source]

Ásaheami maŋŋá ÁEL:s leat leamaš 9 váldohoavdda. Ođđaseamos dain, Elli Aaltonen, lea álggahan barggus jagi 2017.[14]

Badji[15] Váldohoavda[15]
1937–1944 Eero Rydman
1944–1945 Väinö Arola
1946–1954 Eino E. Louhio
1954–1971 V. J. Sukselainen
1971–1993 Jaakko Pajula
1993–2000 Pekka Tuomisto
2000–2010 Jorma Huuhtanen
2010–2016 Liisa Hyssälä
2017– Elli Aaltonen

ÁEL stivra[rievdat | edit source]

Álbmotealáhatlágádusa áittardeaddji riikkabeaiáirasat nammadit stivrra.[16] ÁEL stivrras leat 10 lahtu.[13]

Áigodagas ođđajagimánu 1. b. 2017 – juovlamánu 31. b. 2019 ÁEL stivrralahtut leat:[17]

ÁEL bargiidáirrasin lea ÁEL doaibmaolbmuid r.s. (suomagillii: Kelan toimihenkilöt ry) ságádoalli Heli Martinmäki (mieldeorrun- ja hupmanvuoigatvuohta).

ÁEL ja sámegielat[rievdat | edit source]

ÁEL ja davvisámegiella[rievdat | edit source]

Vaikko vuosttaš sámi giellaláhka Suomas bođii fápmui easka jagi 1992, ÁEL jorgališgođii iežas brošyraid davvisámegillii juo 80-logu álgogeahčen.[20]

ÁEL ja anárašgiella[rievdat | edit source]

ÁEL ja nuortalašgiella[rievdat | edit source]

Geahča maid[rievdat | edit source]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. 1,0 1,1 Lyhenneluettelo: K: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 16.03.2019. (suomagillii)
  2. Fárren Supmii dahje Suomas olgoriikii: ÁEL. Čujuhuvvon 11.03.2019.
  3. Hokka, Jenni: "5.1 Sosiaalinen kansalaisuus: Hyvinvointivaltion kansalaisuutta omaksumassa", Kakkoselta kaikelle kansalle — Kuulumisen politiikka YLE TV2:n arkirealistisissa sarjoissa, s. 217. nákkosgirji. Tampere: Tampere University Press, 2014. ISBN 978-951-44-9363-8. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 25.03.2019). (suomagillii)
  4. Paltto, Anni-Saara. Kelan yhteispalvelusopimus TE-palveluiden kanssa päättyy Enontekiöllä – ensi viikosta lähtien asiat on hoidettava netissä tai puhelimitse 29.09.2017 dii 06.30, beaividuvvon 29.09.2017 dii 14:41: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 20.03.2019. (suomagillii)
  5. Áel:a gáiddusbálvalus Virtu-bálvalanbáikkis beaividuvvon 05.02.2018: Sosiaalikollega. Čujuhuvvon 20.03.2019.
  6. Áššehasbálvalus sámegillii videooktavuođa bokte 23.03.2018, beaividuvvon 28.02.2019: ÁEL. Čujuhuvvon 19.03.2019.
  7. Dieđut Kelas ja Kela doarjagiin sámegillii 22.10.2012, beaividuvvon 01.03.2019: ÁEL. Čujuhuvvon 19.03.2019.
  8. Vuođđoáigáiboahtindoarjja (2019) — Maŋimuš saji ekonomalaš doarjja (oanehaččat ja čielgasit): ÁEL. Čujuhuvvon 11.03.2019.
  9. Toimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi vuonna 2017 13.3.2015: ÁEL. Čujuhuvvon 16.06.2015. (suomagillii)
  10. Kelan toimintakertomus ja tilinpäätös 2017, s. 41. ÁEL, 2017. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 11.03.2019). (suomagillii)
  11. 11,0 11,1 Taskutilasto 2017, s. 5. ÁEL, 2017. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 11.03.2019). (suomagillii)
  12. Kela uudistaa organisaationsa palvelujen turvaamiseksi 11.6.2015: Kela. Čujuhuvvon 16.6.2015.
  13. 13,0 13,1 13,2 Kelan toimintakertomus ja tilinpäätös 2017, s. 4. ÁEL, 2017. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 11.03.2019). (suomagillii)
  14. Kelan toimintakertomus ja tilinpäätös 2017, s. 5. ÁEL, 2017. Girjji interneahtaveršuvdna (referánsabeaivi 11.03.2019). (suomagillii)
  15. 15,0 15,1 Pääjohtajakunta, s. 174. SKS, Helsinki 2005. (suomagillii)
  16. Organisaatio 21.03.2016: ÁEL. Čujuhuvvon 06.07.2016. (suomagillii)
  17. Hallitus 1.1.2017–31.12.2019 13.09.2017 (päivitetty): ÁEL. Čujuhuvvon 19.03.2019. (suomagillii)
  18. 18,0 18,1 Uusia jäseniä Kelan hallitukseen 23.05.2017: ÁEL. (suomagillii)
  19. Tiedon lobbari valittiin Kelan hallitukseen - "Hän vaihtaa työpaikkaa" 30.05.2017: Iltalehti. Čujuhuvvon 19.03.2019. (suomagillii)
  20. Torikka, Ritva. Fidnego Álbmotealáhatlágádus Kelas bálvalusa sámegillii dego lágas gáibiduvvo? – Yle Sápmi geahččalii 17.12.2018 dii 6.30, beaividuvvon 11.01.2019 dii 13:23: Yle Sápmi. Čujuhuvvon 16.03.2019.

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

  • Häggman, Kai: Suurten muutosten Suomessa, Kansaneläkelaitos 1937–1997. Gummerus 1997. ISBN 951-669-434-9 (suomagillii)

Liŋkkat[rievdat | edit source]