Davvisámegiella

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Do not click any button if you do not speak Sami!

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Davvisámegiella
davvisámegiella, sámegiella
Klassifiseren Urálalaš gielat
 Sámegielat
  Davvisámegiella
   
    
      
Geavaheapmi
Guovlu Ruoŧŧa, Norga, Suopma
Hupmiid mearri sullii 30 000
Sadji ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta láhten
Virggálaš stáhtus
Virggálaš giella Anár, Eanodat, Soađegilli, Ohcejohka, Deatnu, Gáivuotna, Guovdageaidnu, Kárášjohka, Loabát, Porsáŋgu, Unjárga
Giellagáhtten Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš
Giellakodat
ISO 639-1 se
ISO 639-2 sme
ISO 639-3 sme
SIL SME


Davvisámegiella gullá sámegielaid oarjesámegielaid davvejovkui ovttas julev- ja bihtánsámegielain. Eará oarjesámegielat leat ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Guovlu[rievdat | edit source]

Davvisámegiella hállojuvvo Ruoŧas, Norggas ja Suomas.

Alfabehta[rievdat | edit source]

А а

a

Á á

á

B b

be

C c

ce

Č č

če

D d

de

Đ đ

đje

E e

e

F f

eff

G g

ge

H h

ho

I i

i

J j

je

K k

ko

L l

ell

M m

emm

N n

enn

Ŋ ŋ

eŋŋ

O o

o

P p

pe

R r

err

S s

ess

Š š

T t

te

Ŧ ŧ

ŧe

U u

u

V v

ve

Z z

ez

Ž ž

Jietnadatoahppa[rievdat | edit source]

Davvisámegiela suopmanat[rievdat | edit source]

Davvisámegiela váldosuopmanat leat mearrasámegiella, Durdnosa suopman ja Finnmárkku suopman.

Mearrasámegiella[rievdat | edit source]

Knud Leema mielde mearrasámegiella lea ovdal gullan nuortasámegielaide, muhto mearrasámit leat molson giela. Mearrasámegielas leatge seammalágan hámit go anárašgielas ja eará nuortasámegielain. Mearrasámegiella juhkkojuvvo oarje-, gaska- ja nuortasuopmaniidda.

Durdnosa suopmanat[rievdat | edit source]

Lea árvaluvvon, ahte Durdnosa suopman livččii álgo álggus gullan oarjesámegielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain ja biđonsámegielain. Durdnosa suopmanis leat čuovvovaš váldosuopmanat:

  1. Suomanjárga
  2. Gárasavvon
  3. Čohkkiras
  4. Girjjis

Finnmárkku suopmanat[rievdat | edit source]

Finnmárkku suopmana váldojoavkkut leat oarjejoavku ja nuortajoavku.

Oarjejoavku juohkása njealji suopmanii:

  1. Máze-Láhpoluoppal
  2. Guovdageaidnu
  3. Nuorta-Eanodat
  4. Vuohčču

Nuortajoavku juohkása maiddái njealji suopmanii:

  1. Sieiddá-Bonjagas
  2. Skiippagurra-Buolbmát
  3. Njuorggán-Sirbmá
  4. Badje-Deatnu

Giellaoahppa[rievdat | edit source]

Nomenat[rievdat | edit source]

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Davvisámegielas leat 7 kásusa. Muhtun gáldduin muitaluvvo, ahte davvisámegielas leat guhtta kásusa daningo akkusatiiva ja genetiiva leat seammasullasaččat. Kásusat leat:

Substantiivvat[rievdat | edit source]

ol. ml.
mátta bárrast. bárahisst. kontr.st. bárrast. bárahisst. kontr.st.
Nom.

guolli

čála

boazu

guolit

čállagat

bohccot

A/G.

guoli

čállaga

bohcco

guliid

čállagiid

bohccuid

Ill.

guollái

čállagii

bohccui

guliide

čállagiidda

bohccuide

Lok.

guolis

čállagis

bohccos

guliin

čállagiin

bohccuin

Kom.

guliin

čállagiin

bohccuin

guliiguin

čállagiiguin

bohccuiguin

Ess.

guollin

čálan

boazun -

Pronomenat[rievdat | edit source]

Pronomeniin lea maid duála.

Adjektiivvat[rievdat | edit source]

Lohkosánit[rievdat | edit source]

Vearbbat[rievdat | edit source]

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku[rievdat | edit source]

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

Persovdna[rievdat | edit source]

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovnna dáfus:

  • 1. persovdna
  • 2. persovdna
  • 3. persovdna

Áigi[rievdat | edit source]

Davvisámegiel tempusat leat:

Maid leat guokte lihttoáiggi:

Vuohki[rievdat | edit source]

Davvisámegielas leat vihttá vuogi:

Dábálaččat optatiiva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.

Biehttalanvearba[rievdat | edit source]

Seammaládje go eará suopmelaš-ugralaš gielain davvisámegielas lea biehttalanvearba, mii sodjá vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku) dáfus:

   Ind. pres.               Imperatiiva             Optatiiva                    Supiidna
   sg.  du.     pl.         sg.    du.     pl.      sg.    du.      pl.          sg.    du.     pl.                        
1  in   ean     eat      1  -      -       -     1  allon  allu     allot     1  aman   amame   amamet
2  it   eahppi  ehpet    2  ale    alli   allet  2  ale    alli     allet     2  amat   amade   amadet
3  ii   eaba    eai      3  -      -       -     3  allos  alloska  alloset   3  amas   amaska  amaset

Davvisámegielas biehttalanvearba ii sojahuvvo áiggi dáfus.

Passiiva[rievdat | edit source]

Davvisámegielas lea maid passiiva, muhto dat ii leat árbevirolaččat leamaš aktiivvalaš anus.

Infinitiivahámit[rievdat | edit source]

Partihkkalat[rievdat | edit source]

Interjekšuvnnat[rievdat | edit source]

Konjunkšuvnnat[rievdat | edit source]

Advearbat[rievdat | edit source]

Preposišuvnnat ja postposišuvnnat[rievdat | edit source]

Laktapartihkkalat[rievdat | edit source]

Sátnevuorká[rievdat | edit source]

Čállingiella[rievdat | edit source]

Davvisámegiela čállinvuogi hutkin sáhttá dadjat Knud Leema. Su čállinvuohki lei ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.

Sámikonfereansa dohkkehii oktasaš čállingiela, man Sámi giellalávdegoddi evttohii 1978:s. Davvisámegiela oktasaš ortografiija váldojuvvui atnui jagis 1979, go Norgga Girko- ja oahpahusdepartemeanta dohkkehii dan skuvlaatnui.

Historjá[rievdat | edit source]

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

Liŋkkat[rievdat | edit source]


Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | ngasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella