Davvisámegiella

Oaiviliskkadeapmi Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia bivnnuheamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Vuolde leat liŋkkat. Deaddil dan liŋkka mii muitala du oaivila dan artihkkala birra ja de deaddil «Vurke siiddu» editerenruvttu vuolábealde. Hui buorre Buorre In máhte dadjat Heittot Hui heittot ̋

Davvisámegiella davvisámegiella, sámegiella
Klassifiseren	Urálalaš gielat  Sámegielat   Davvisámegiella
Geavaheapmi
Guovlu	Ruoŧŧa, Norga, Suopma
Hupmiid mearri	sullii 30 000
Sadji	ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta	láhten
Virggálaš stáhtus
Virggálaš giella	Anár, Eanodat, Soađegilli, Ohcejohka, Deatnu, Gáivuotna, Guovdageaidnu, Kárášjohka, Loabát, Porsáŋgu, Unjárga
Giellagáhtten	Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš
Giellakodat
ISO 639-1	se
ISO 639-2	sme
ISO 639-3	sme
SIL	SME

Davvisámegiella gullá sámegielaid oarjesámegielaid davvejovkui ovttas julev- ja bihtánsámegielain. Eará oarjesámegielat leat ubmisámegiella ja lullisámegiella.

Guovlu

Davvisámegiella hállojuvvo Ruoŧas, Norggas ja Suomas.

Alfabehta

А а a	Á á á	B b be	C c ce	Č č če	D d de	Đ đ đje	E e e
F f eff	G g ge	H h ho	I i i	J j je	K k ko	L l ell	M m emm
N n enn	Ŋ ŋ eŋŋ	O o o	P p pe	R r err	S s ess	Š š eš	T t te
Ŧ ŧ ŧe	U u u	V v ve	Z z ez	Ž ž ež

Jietnadatoahppa

Davvisámegiela suopmanat

Davvisámegiela váldosuopmanat leat mearrasámegiella, Durdnosa suopman ja Finnmárkku suopman.

Mearrasámegiella

Knud Leema mielde mearrasámegiella lea ovdal gullan nuortasámegielaide, muhto mearrasámit leat molson giela. Mearrasámegielas leatge seammalágan hámit go anárašgielas ja eará nuortasámegielain. Mearrasámegiella juhkkojuvvo oarje-, gaska- ja nuortasuopmaniidda.

Durdnosa suopmanat

Lea árvaluvvon, ahte Durdnosa suopman livččii álgo álggus gullan oarjesámegielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain ja biđonsámegielain. Durdnosa suopmanis leat čuovvovaš váldosuopmanat:

1. Suomanjárga
2. Gárasavvon
3. Čohkkiras
4. Girjjis

Finnmárkku suopmanat

Finnmárkku suopmana váldojoavkkut leat oarjejoavku ja nuortajoavku.

Oarjejoavku juohkása njealji suopmanii:

1. Máze-Láhpoluoppal
2. Guovdageaidnu
3. Nuorta-Eanodat
4. Vuohčču

Nuortajoavku juohkása maiddái njealji suopmanii:

1. Sieiddá-Bonjagas
2. Skiippagurra-Buolbmát
3. Njuorggán-Sirbmá
4. Badje-Deatnu

Giellaoahppa

Nomenat

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Davvisámegielas leat 7 kásusa. Muhtun gáldduin muitaluvvo, ahte davvisámegielas leat guhtta kásusa daningo akkusatiiva ja genetiiva leat seammasullasaččat. Kásusat leat:

• nominatiiva
• akkusatiiva
• genetiiva
• illatiiva
• lokatiiva
• komitatiiva
• essiiva

Substantiivvat

	sg.			pl.
mátta	bárrast.	bárahisst.	kontr.st.	bárrast.	bárahisst.	kontr.st.
Nom.	guolli	čála	boazu	guolit	čállagat	bohccot
A/G.	guoli	čállaga	bohcco	guliid	čállagiid	bohccuid
Ill.	guollái	čállagii	bohccui	guliide	čállagiidda	bohccuide
Lok.	guolis	čállagis	bohccos	guliin	čállagiin	bohccuin
Kom.	guliin	čállagiin	bohccuin	guliiguin	čállagiiguin	bohccuiguin
Ess.	guollin		čálan		boazun

Pronomenat

Pronomeniin lea maid duála.

Vearbbat

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

• ovttaidlohku dahjege singulára
• guvttiidlohku dahjege duála
• máŋggaidlohku dahjege plurála

Persovdna

Davvisámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovnna dáfus:

• 1. persovdna
• 2. persovdna
• 3. persovdna

Áigi

Davvisámegiel tempusat leat:

• preseansa dahjege dálá áigi
• preterihtta dahjege vássán áigi

Maid leat guokte lihttoáiggi:

• perfeakta
• pluskvamperfeakta

Vuohki

Davvisámegielas leat vihttá vuogi:

• indikatiiva dahjege duohtavuohki
• imperatiiva dahjege gohččunvuohki
• konditionála dahjege eaktovuohki
• potientiála dahjege veadjinvuohki
• optatiiva dahjege ávžžuhusvuohki

Dábálaččat optatiiva árvaluvvo imperatiivan, goas sámegielas leat dušše njeallje vuogi.

Biehttalanvearba

Seammaládje go eará suopmelaš-ugralaš gielain davvisámegielas lea biehttalanvearba, mii sodjá vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovnna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku) dáfus:

   Ind. pres.               Imperatiiva             Optatiiva                    Supiidna
   sg.  du.     pl.         sg.    du.     pl.      sg.    du.      pl.          sg.    du.     pl.                        
1  in   ean     eat      1  -      -       -     1  allon  allu     allot     1  aman   amame   amamet
2  it   eahppi  ehpet    2  ale    alli   allet  2  ale    alli     allet     2  amat   amade   amadet
3  ii   eaba    eai      3  -      -       -     3  allos  alloska  alloset   3  amas   amaska  amaset

Davvisámegielas biehttalanvearba ii sojahuvvo áiggi dáfus.

Passiiva

Davvisámegielas lea maid passiiva, muhto dat ii leat árbevirolaččat leamaš aktiivvalaš anus.

Čállingiella

Davvisámegiela čállinvuogi hutkin sáhttá dadjat Knud Leema. Su čállinvuohki lei ráhkaduvvon Finnmárkku suopmaniid vuođul.

Sámikonfereansa dohkkehii oktasaš čállingiela, man Sámi giellalávdegoddi evttohii 1978:s. Davvisámegiela oktasaš ortografiija váldojuvvui atnui jagis 1979, go Norgga Girko- ja oahpahusdepartemeanta dohkkehii dan skuvlaatnui.

Liŋkkat

• Dáro- ja davvisámegiel tearpmat
• Davvisámegiel grammatihkka.
• Sámi giellateknologiija prošeakta
• Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu
• Sátnemeahccái
• Gulahalan, sámegiela álgo- ja joatkkagurssa

Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | ngasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella