Bihtánsámegiella

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Bihtánsámegiella
bidumsámegiella
Geavaheapmi
Guovlu Ruoŧŧa, Norga
Hupmiid mearri sullii 30–50
Sadji ii čuođi stuorámusa joavkkus
Alfabehta ii iežas girjegiella
Virggálaš stáhtus
Giellakodat
ISO 639-1 -
ISO 639-2 smi (eará sámegielat)
ISO 639-3 sje
SIL LPB

Bihtánsámegiella lea Urálalaš giella. Dat gullá oarjesápmelaš gielaid davvijoavkku oarjejovkui ovttas julevsámegielain. Eará oarjesápmelaš gielat leat davvisámegiella, julevsámegiella ja lullisámegiella.

Guovlu[rievdat | edit source]

Jietnadatoahppa[rievdat | edit source]

Giellaoahppa[rievdat | edit source]

Nomenat[rievdat | edit source]

Nomenat sodjet kásusa ja logu (ol. ja ml.) dáfus. Bihtánsámegielas leat 9 kásusa:

Vearbbat[rievdat | edit source]

Vearbbat sodjet logu, persovnna, vuogi ja áiggi dáfus.

Lohku[rievdat | edit source]

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet golbma eará logu dáfus:

Persovdna[rievdat | edit source]

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet golbma eará persovvna dáfus:

  • 1. persovdna
  • 2. persovdna
  • 3. persovdna

Áigi[rievdat | edit source]

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet guovtte eará áiggi dáfus:

Vuohki[rievdat | edit source]

Bihtánsámegiela vearbbat sodjet vihttá eará vuogi dáfus:

Biehttalanvearba[rievdat | edit source]

Seamma go eará suopmelaš-ugralaš gielat bihtánsámegielas lea biehttalanvearba, mii sodje vuogi (indikatiivva, imperatiivva ja optatiivva), persovvna (1., 2. ja 3.) ja logu (ovttaidlohku, guvttiidlohku ja maŋggaidlohku) dáfus:

   Ind. pres.                 Ind. pret.
   sg.  du.     pl.           sg.     du.        pl.      
1  iv   ien     iehp        1 ittjiv  iejmēn     iejmēh    
                iep                   ittjijmen  ittjijmeh           
2  ih   iehpēn  iehpit      2 ittjih  iejtēn     iejtēh    
        ehpēn   ihpit                 ittjijtēn  ittjijteh                               
        ihpēn
3  ij   iepá    ieh         3 ittjij  iejkán     ittjin     
        iepán                        ittjijka                  

Go indikatiiva preseanssas lea eambbo go okta hápmi, nuppi lea Björkfjället-dialeavtta ja golmmas lea Svaipa-dialeavtta. Eará áigge máŋga hámi leat báldalashámit.

   Imperatiiva                 Optatiiva
   sg.    du.     pl.          sg.    du.      pl.                        
1  -      -       -         1  alluv  iellun   iellup
                                      allun    allup
2  ielēh  iellēn  iellit    2  alluh  ielluten ielluteh
                                      alluten  alluteh
3  -      -       -         3  allus  ielluska ielluseh
                                      alluska  alluseh

Pronomenat[rievdat | edit source]

Persovdnapronomenat[rievdat | edit source]

Sátnevuorká[rievdat | edit source]

Čállingiella[rievdat | edit source]

Bihtánsámegielas ii lea árbevirolaš čállingiella.

Historjá[rievdat | edit source]

Girjjálašvuohta[rievdat | edit source]

  • Halász Ignácz: Lapponica, 1, Sprachtexte im schwedisch-lappischen Dialecte der Lule- und Pite-Lappmark : gesammelt und zum Teil mit ungarischer Übersetzung, sowie einem lappisch-ungarisch und deutschen Glossar. Budapest : [s.n.], 1885. [Separatabdruck aus Band 19, der von der Ungarischen Akademie der Wissenschaften herausgegebenen Zeitschrift “Nyelvtudományi közlemények”.][1]
  • Halász Ignácz: Svéd-lapp nyelv, 5, A Pite-lappmark Arjepluogi egyházkerületéből. Budapest : Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia, 1893.[2]
  • Halász Ignácz: Svéd-lapp nyelv, 6, Pite lappmarki szótár és nyelvtan. Rövid karesuandói lapp szójegyzékkel. Budapest : Magyar Tudományos Akadémia, 1896.[3]
  • Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926, ISSN 0355-0230.
  • Lagercrantz, Eliel: «Gebirgsdialekt in Arjeplog», i Eliel Lagercrantz: Synopsis des Lappischen (Oslo Etnografiske Museums skrifter 2:4), Oslo 1941, s. 311–318.
  • Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8.
  • Ruong, Israel: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. (Uppsala universitets årsskrift; 1943:10)

Liŋkkat[rievdat | edit source]


Urálalaš gielat
aitosašgárjilgiella | anárašgiella | aunusgárjilgiella | áhkkilsámegiella | bihtánsámegiella | darjjesámegiella | davvisámegiella | enetsagiella | ersagiella | esttegiella | gárjilgiella | gielddasámegiella | hantigiella | inkeroisgiella | julevsámegiella | juratsagiella | kamassagiella | komigiella | komipermjakgiella | liivigiella | lullisámegiella | lyydigiella | mansigiella | matorigiella | meängiella | mokšagiella | nenetsagiella | ngasanagiella | niitomarigiella | nuortalašgiella | selkupagiella | suomagiella | ubmisámegiella | udmurtagiella | ungáragiella | vatjagiella | várremarigiella | vepsägiella | võrogiella