Varrajohtu

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Varrajohtu lea dat mii doalvu vara miehtá rupmaša nu ahte seallat ožžot biebmoávdnasiid. Varrajohtu lea maiddái ávkin go duste dávddaid, mudde temperatuvrra ja suvrodaga. Varrajohtui gullet váibmosuonat ja morčesuonat mat jođihit vara. Maiddái lymfasuonat gullet varrajohtui ja dat jođihit lymffa. Lymfa johtá mihá njoazibut go varra.

Varra sisdoallu lea plasma, ruksesseallat, vilgesseallat ja varračalmmit. Lymfa lea varra mii lea báhcán gođđosiida ja dat johtá ruovttoluotta lymfasuonaid siste. Lymfajohtui gullet maiddái lymfačuolmmat.

Rupmašis leat guokte varrajođu, okta mii manná geahppáide ja okta mii manná miehtá.

Varrajohtui čuhčet máŋggalágan dávddat ja daid sáhttá dálkkodit dahje čuohpadit.

Ráhkadus[rievdat | edit source]

Varrajođu deháleamos oasit leat váibmu, varra ja varrasuonat. Ollesolbmos lea gaskamearálaččat vihtta lihtter varra.

Varrasuonat[rievdat | edit source]

Váibmu pumpe vara mas lea oksygena álggos rupmaša stuorimus váibmosutnii, aortai, ja aorta dasto surggiida smávit varrasuonaide. Váibmosuonat baskot dađistaga ja šaddet loahpas kapillearan. Kapillearaid siste varra johtá hui njozet ja biebmoávdnasat mannet olggos varrasuonaid gođđosii. Seammas kapillearas čoggo seallaid bázáhusat nu ahte dat dolvojuvvojit eret. Dan maŋŋel kapillearat galljot fas ja varra johtá morčesuonaid siste ruovttoluotta váibmui.

Dábálaš njuolggadus lea ahte váibmosuonat dolvot vara gođđosiidda ja ahte morčesuonat buktet vara ruovttoluotta fas, muhto lea okta spiehkastat. Čoliin boahtá varra mas lea dievva biebmoávdnasat muhto dat morčesuotna ii mana njuolga váibmui, baicce dat manná vuos vuoivasii.