Gođus

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza

Gođus lea seallačoagganeapmi organismma siste mas lea dihto doaibma. Gođđosat gávdnojit sihte ealliin ja šattuin. Gođđosiid dutkamuš gohčoduvvo histologiijan, dahje histopatologiija jus guoská buohcámiidda. Histologiija vuođđu lea čuohpastit gođđosiid ja dutkat daid mikroskohpas. Maŋemus čuđiid jagiid teknihka lea ovdánan nu ahte dálá anus leat maiddái elektromikroskohpat ja immuvdnateknihkat. Dábálaš histopatologiija čuovgamikroskohpain lea goittotge velá odnege dehálaš oassi omd. borasdiagnostihkas.

Olbmus (ja eará njiččehasain) gávdnojit njeallje vuđolaš gođustiippa, mat ráhkadit rupmaša orgánaid.

  • Epitela, mii gokčá rupmaša olgguldasat. Ovdamearkan liikki ja biebmosuddadanoari badjegiera.
  • Čanasgođus, nugo namma geažida, čatná diŋggaid oktii. Ovdamearkka dihte suonat, muhtun oase varrasuonat ja čiččit. Varra láve gullat deike ja muhtumin iehčanassii.
  • Deahkkegođđosis leat deahkkeseallat. Deahkit čavgejit ja dainna lágiin dahket lihkadeami vejolažžan.
  • Nearvagođus gávdno vuoigŋašiin, čielgeađđamis ja periferalaš nearvafierpmis.