Morčesuotna
Morčesuonat leat varrasuonat mat dolvot vara ruovttoluotta váibmui. Eanas morčesuonat dolvot oksygenahis vara gođđosiin ruovttoluotta váibmui; spiehkastagat leat geahpesmorčesuonat ja náhpemorčesuonat, mat dolvot oksyngenalaš vara ruovttoluotta váibmui. Váibmosuonat fas dolvot eret vara váimmus.
Morčesuonat eai leat nu deahkkát go váibmosuonat ja dat leat lagabus liikki. Eanas morčesuonain leat uvssohat mat hehttejit vara golgamis maŋosguvlui.
Ráhkadus
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Morčesuonat gávdnojit miehtá goruda. Dat sulastahttet bohcciid mat dolvot vara ruovttoluotta váibmui. Morčesuonaid sáhttá juohkit máŋgga ládje, omd. leago olgolis dahje siskelis, gullá go unna dahje stuora varrajohtui. Morčesuonat mat leat olgolis, leat lagabus liikki. Dain ii leat vástideaddji váibmosuotna. Morčesuonat mat leat siskelis, leat siskelis rupmašis. Dain fas lea vástideaddji váibmosuotna. Perforánta morčesuonat váldet vara olggut morčesuonain siskkit morčesuonaide. Dákko lea eanas sáhka julggiid morčesuonain. Geahpesmorčesuonat leat morčesuonat mat dolvot oksygenalaš vara geahppáin váibmui. Eará morčesuonat fas váldet vara gođđosiin ja máhcahit oksygenahis vara váibmui.
Morčesuonat leat čađačuovgit nu ahte olggobealde goruda dan ivdni boahtá das makkár ivnnat ealána varra lea. Dábálaččat dat lea sevdnjes ruoksat, oksygenahis sisdoalu geažil. Morčesuonat nektet alihin, go buoidi liikki vuolde absorbere čuovgga mas lea vuollegaš frekveanssa. Nu ahte dat bárroguhkkodagat mat besset čađa ja oidnosii leat aivvefal alihat, go dain lea ollu energiija. Morčesuona ivnni mearrida olbmo liikki iešvuođat nai. Ja maiddái oksygena mearri, morčesuonaid sturrodat ja sajádat.
Olbmo stuorimus morčesuonat leat badje- ja vuollemorččit. Dát leat guokte stuora morčesuonat mat laktásit váimmu olgeš feaskárii. Badjemorči viežžá vara gieđain ja oaivvis ja doalvu dan váimmu olgeš feaskárii. Vuollemorči viežžá vara julggiin ja rupmaša vuolleosiin ja doalvu dan váibmui. Vuollemorči manná vuovdacuocca duogi ja aorta ja čielgedávtiid buohta. Stuoritlágan morčesuonat dolvot vara dan guovtti morčesutnii ja unnitlágan morčesuonaid fas daidda. Oktiibuot šaddá olles vuogádat.
Stuorimus morčesuonat lávejit gávdnot bissovaš sajis, muhto morčesuonaid sajádat sáhttá rievddadit sakka olbmos olbmui.
Portála morčesuonat leat morčesuonat mat ovttastahttet guokte kapillára fierpmádaga. Ovdamearkka dihte vuoivvasa portála morčesuonas lea dakkárlágan ráhkadus.
Mikroskohpa govva
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Mikroskohpas oaidná ahte morčesuonaid olggumus geardi lea assái ja ráhkaduvvon čanasgođđosis, mii gohčoduvvo tunica adventitia. Go čugge nálu morčesutnii de čuggejeaddji dovdá ahte nállu mieđiha maŋŋel go beassá dan gearddi čađa. Gaskkamus geardi lea ráhkaduvvon livttes deahkis, mii gohčoduvvo tunica media. Dát geardi lea sakka aseheabbo váibmosuonaid tunica media ektui. Dat lea ráhkaduvvon dainna lágiin dan dihte go morčesuonat eai čavge ja dain siste ii šatta nu alla deaddu go váibmosuonaid siste. Siskkil lea morčesuotna gokčon endotelseallaiguin ja dat geardi gohčoduvvo tunica intima.
Doaibma
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Morčesuonaid doaibma lea doalvut gođđosiid vara ruovttoluotta váibmui. Morčesuonat leat maiddái muhtunlágan varravuorká, danin go eanas oassi varas lea morčesuonain. Stuora varrajođus oksygenalaš varra pumpejuvvo gurut gámmiris, váibmosuonaid bokte goruda gođđosiidda. Daiggo gođđosat ja kapillárat addalit biebmoávdnasiid ja gássaid. Maŋŋel go seallaid bázáhusat ja karbondioksiida leat njammásan varrii de varra johtá suonaid siste mat bohtet oktii ja dat suonat sađistaga sturrot. Oksygenahis varra dolvojuvvo váimmu olgeš feaskárii. Dalle varra sirdása olgeš gámmirii ja doppe fas pumpejuvvo geahpesváimosuonaid bokte geahppáide. Unna varrajođus oksygenalaš varra fas máhccá geahppáin gurut feaskárii ja de gurut gámmirii. Dainna lágiin varra johtá birrat birra.
Varra máhcahuvvo váibmui máŋgga ládje. Deahkit pumpejit vara ja vuoiŋŋadettiin raddi pumpe vara. Go čohkkáda dahje čuččoda de sáhttá varra máhcahuvvot unnibut.