Helena Westermarck
| Helena Westermarck | |
|---|---|
| Helena Westermarck | |
 | |
| Riegádan | skábmamánu 20. beaivvi 1857:s[1][2][3] |
| Jápmán | cuoŋománu 5. beaivvi 1938:s[2] (80) dehe cuoŋománu 6. beaivvi 1938:s[1] (80) |
| Hávdi | Sandudds begravningsplats (nb)  |
| Riikkavulošvuohta | |
| Bargu | |
| Ámmát | málejeaddji, girječálli, doaimmaheaddji ja govvadáiddár |
| Giella | ruoŧagiella |
| Bálkkašumit | Dukaattipalkinto (fi) |
 Helena WestermarckWikimedia Commonsas | |
Helena Charlotta Westermarck (skábmamánu 20. b. 1857 Helsset, Ruošša keaisárriika – guovvamánu 6. b. 1938 Helsset, Suopma) lei suomaruoŧŧelaš govvadáiddár, girječálli ja nissonáššiid áŋgirdeaddji. Su viellja lei dovddus antropologa Edvard Westermarck.
Westermarck studerii Suoma dáiddasearvvi sárgunskuvllas Helssegis jagiid 1874–1877. Dan maŋŋá son studerii govvačehppiin Adolf von Becker jagi 1880 rádjái. Jagi 1880 Westermarck fárrii Frankriikka Parisii mas son studerii Académie Colarossis jagiid 1880–1881 ja fas 1884.[4]
Parisas Westermarck buohccái tuberkulosii iige sáhttán šat málet, vaikko dearvvašmuvaige. Dalle go son lei buozus, son čálligođii esseaid ja dáiddaárvvoštallamiid Finsk Tidskrift- áigečállagii. Maŋŋeleappos Westermarck čálii ain eanet nissoniid stáhtusa servodagas ja nissoniid historjjá birra. Son lei okta Uniovdna Nissonáššiidlihtu vuosttaš váikkuheddjiin, go lihttu vuođđuduvai jagi 1892. [5]
Galeriija
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]-
Mánát stobus, 1892 -
Abessiinnalaš , 1880 -
Sriikejeaddjit, 1883 -
Bretonalaš oapmedállu, 1884 -
Giddejuvvon borjjasfatnasat Gáivopárkkas, 1912 -
Generála Albert Westermarck
Duodji
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Ur studieboken I–II, berättelser och utkast. 1890-1891. Noveallat ja esseat
- Nyländska folksagor berättade för ungdom af Helena Westermarck. 1897. Máinnasčoakkáldat.
- Tecken och minneskrift från adertonhundratalet (I fru Ulrikas hem). 1900. Romána.
- Ljud i natten. 1903. Romána.
- Vandrare. 1910. Romána.
- Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnosprår i finländskt kulturliv. 1928. Biografiija.
- Mina levnadsminnen. 1941. Postumalaččat almmustuvvon muittašangirji.
Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ a á b (unspecified title)
- ↑ a á b c č https://www.wechanged.ugent.be/wechanged-database/
- ↑ Helena Westermarck — SLS.
- ↑ Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli. Westermarck Helena Charlotta: Suomen Taiteilijaseura. Čujuhuvvon 13.04.2008. (suomagillii)
- ↑ Alarto, Anne – Kyrki, Irma – Saraste, Maija. Saran sisaret: Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun.: Oulu gávpotgirjerádju-eanagoddegirjerádju. Čujuhuvvon 13.94.2008. (suomagillii)
Girjjálašvuohta
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Dahlberg, Julia: Konst och vetenskap: Intellektuell gemenskap i Helena Westermarcks brev till sin bror. Niin & näin 2/2016. (ruoŧagillii)
- Weckman, Harriet: Kynällä vai siveltimellä: Helena Westermarck 1857–1938. Otava, 2009. (suomagillii)
Geahča maid
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
- Helena Westermarcka girjjit Suoma Álbmotgirjerádjosis (suomagillii)