Njuikes sisdollui

Goikeguolli

Wikipedia
Goikeguolli Islánddas
Guolit goikaduvvojit Viestterállasis.
Goikeguolli Venezias

Goikeguolli lea áibmogoikaduvvon ja guoira guolli, mii ii leat sáltejuvvon.[1] Goikeguliide geavahuvvo eanaš dorski, muhto maiddái eará dorskeguolit, omd. sáidi, diksu ja lággu.[1] Dasa lassin goikaduvvo hávga.[2]

Go ovddeš áiggiid eai lean galbmaskábet, guliid goikadeapmi lei árbevirolaš vuohki seailluhit daid hui guhká. Goikeguolli lei leamaš maid gávpegálvun.

Goikeguolli eará sámegillii

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
sámegiella goikeguolli
lullisámegillii gejhkie-guelie[3]
julevsámegillii gåjkkeguolle
anárašgillii koškee[4]
koškekyeli[5]
nuortalašgillii kõskkâm[6][7]
kåʹšǩǩkueʹll[8][9]
Commons
Commons
Wikimedia Commonsis lea eanet materiála goikeguoli birra.
  1. a á Hætta, Inga Laila ja Hætta Skarvik, Inga: "Biebmogálvvut", Ruoktumet, s. 149. Kárášjohka: Davvi Girji, 1996. 82-7374-302-0.
  2. Goikehávga: Suoma Sámediggi. Čujuhuvvon 20.09.2016.
  3. Bergsland, Knut ja Magga, Lajla MattsonÅarjelsaemien-daaroen baakoegærja - Sydsamisk-norsk ordbok, s. 98. [Indre Billefjord]: Idut, 1993. 82-7601-010-5. (vejolaš lohkat e-girjji dušše Norggas) Åarjelsaemien-daaroen baakoegærja - Sydsamisk-norsk ordbok (referánsabeaivi 22.09.2016). (lullisámegillii) ja (dárogillii)
  4. Olthuis, Marja-LiisaSämikielâ sänikirje: suomâ - säämi, s. 80. Sämitigge, . (anárašgillii) ja (suomagillii)
  5. Kytölä, Ritva. Purrâmâšärbivyehi 2006: Sámi musea Siida ja Anarâškielâ servi. Čujuhuvvon 20.09.2016. (anárašgillii)
  6. Kõskkâm: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 22.05.2017. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)
  7. Moshnikoff, Satu (doaim.): Pââibužškooul sääʹmǩiõll: lookkâmǩeʹrjj, s. 126, 153. Jyväskylä: Sääʹmtʹeǧǧ, 1998. 952-441-013-3. (nuortalašgillii)
  8. Kapakala: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 20.09.2016. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)
  9. Mänty, Sirpa ja Fofonoff, KatriMattu saaʹnid, s. 51. Jyväskylä: Sääʹmtʹeǧǧ, 2003. 978-952-441-206-3. (nuortalašgillii)