Goikeguolli
Goikeguolli lea áibmogoikaduvvon ja guoira guolli, mii ii leat sáltejuvvon.[1] Goikeguliide geavahuvvo eanaš dorski, muhto maiddái eará dorskeguolit, omd. sáidi, diksu ja lággu.[1] Dasa lassin goikaduvvo hávga.[2]
Historjá[rievdat | rievdat gáldu]
Go ovddeš áiggiid eai lean galbmaskábet, guliid goikadeapmi lei árbevirolaš vuohki seailluhit daid hui guhká. Goikeguolli lei leamaš maid gávpegálvun.
Goikeguolli eará sámegillii[rievdat | rievdat gáldu]
| sámegiella | goikeguolli |
|---|---|
| lullisámegillii | gejhkie-guelie[3] |
| julevsámegillii | gåjkkeguolle |
| anárašgillii | koškee[4] |
| koškekyeli[5] | |
| nuortalašgillii | kõskkâm[6][7] |
| kåʹšǩǩkueʹll[8][9] |
Gáldut[rievdat | rievdat gáldu]
- ↑ a á Hætta, Inga Laila ja Hætta Skarvik, Inga: "Biebmogálvvut", Ruoktumet, s. 149. Kárášjohka: Davvi Girji, 1996. 82-7374-302-0.
- ↑ Goikehávga: Suoma Sámediggi. Čujuhuvvon 20.09.2016.
- ↑ Bergsland, Knut ja Magga, Lajla Mattson: Åarjelsaemien-daaroen baakoegærja - Sydsamisk-norsk ordbok, s. 98. [Indre Billefjord]: Idut, 1993. 82-7601-010-5. (vejolaš lohkat e-girjji dušše Norggas) Åarjelsaemien-daaroen baakoegærja - Sydsamisk-norsk ordbok (referánsabeaivi 22.09.2016). (lullisámegillii) ja (dárogillii)
- ↑ Olthuis, Marja-Liisa: Sämikielâ sänikirje: suomâ - säämi, s. 80. Sämitigge, . (anárašgillii) ja (suomagillii)
- ↑ Kytölä, Ritva. Purrâmâšärbivyehi 2006: Sámi musea Siida ja Anarâškielâ servi. Čujuhuvvon 20.09.2016. (anárašgillii)
- ↑ Kõskkâm: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 22.05.2017. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)
- ↑ Moshnikoff, Satu (doaim.): Pââibužškooul sääʹmǩiõll: lookkâmǩeʹrjj, s. 126, 153. Jyväskylä: Sääʹmtʹeǧǧ, 1998. 952-441-013-3. (nuortalašgillii)
- ↑ Kapakala: Neahttadigisánit. Čujuhuvvon 20.09.2016. (suomagillii) ja (nuortalašgillii)
- ↑ Mänty, Sirpa ja Fofonoff, Katri: Mattu saaʹnid, s. 51. Jyväskylä: Sääʹmtʹeǧǧ, 2003. 978-952-441-206-3. (nuortalašgillii)