Riho Grünthal

Riho Grünthal

Riho Grünthal
Riegádan	miessemánu 22. beaivvi 1964:s(1964-05-22) (60) Helsset, Suopma
Riikkavulošvuohta	Suopma
Bargu
Ámmát	allaskuvlalektor ja gielladutki
Bálkkašumit	æresdoktor ved universitet i Tartu (nb) ja 4. klasse av Terra Mariana-korsets orden (nb)

Riho Manivald Villem Grünthal (riegádan miessemánu 22. beaivve 1964 Helssegis) lea Suoma fennougrista. Grünthal studerii čavčča 1983 rájes Helssega universitehtas suoma-ugralaš ja nuortamearasuopmelaš gielaid. Magisttarin son šattai 1990:s, lisensiáhtan 1996:s, ja de jagi 2003 son nákkáhalai doavttirin. Jagi 2005 rájes Grünthal lea leamaš Helssega universitehta suopmelaš gielaid professor.

Grünthal studeren maiddái jagi Budapestas ja son lea johtán maid earret eará Mari Elis ja Mordvas. Dasa lassin son lea leamaš gieddebargguin vepsalaččaid luhtte. Suo váldodutkansurggiide gullet unnitlogu suopmelaš gielat, earenoamážit vepsägiella, suoma-ugralaš etymologiija ja giellatypologiija.

Grünthal lea Suoma-Ugralaš Searvvi nubbi várrejođiheaddji ja riikkaidgaskasaš fennougristihkakongreassaid komitea (ICFUC) lahttu.

Jagiid 1987–1990 Grünthal lei okta máŋggagielat Estonia-áigečállaga doaimmaheaddji.

Persovnnalaš dieđut

Riho Grünthala áddjá lei esttelaš diktačálli ja gielladutki Villem Grünthal.

Muhtun publikašuvnnat

Girjjit

• Livvistä liivin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Helsinki: Suomalais-ugrilainen laitos 1997 (Castrenianumin Toimitteita 51).
• Finnic adpositions and cases in change. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura 2003 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 244).

Artihkkalat

• Kansainvälinen fennougristiopiskelijoiden tapaaminen. – Virittäjä 92 (1988), 529-532.
• 1991: Marilaisten ja mordvalaisten arkipäivä ja kansallistietoisuus. – Kieliposti 4/1991, 24-33.
• Sananmuodostus ja johtimien merkitys eräiden marin sanojen etymologiassa. – Journal de la Société Finno-Ougrienne 86 (1995), 87-102.
• Suomen alkuperä. – Virittäjä 103 (1999), 99-109.
• Analyzing the Finnic ethnonyms. – Folia Uralica Debreceniensa 6 (1999), 39-56.
• Homonymy and systemacy in Estonian inflection. – Keele kannul. Pühendusteos Mati Erelti 60. sünnipäevaks 12. märtsil 2001. Koostanud ja toimetanud Reet Kasik. Tartu: Tartu Ülikooli Eesti Keele Õppetool 2001 (Tartu Ülikooli Eesti Keele Õppetooli Toimetised 17), 42-61.
• Prehistoric contacts between Mordvin and Indo-European. – Finno-Ugrians and Indo-Europeans: Linguistic and Literary Contacts. Proceedings of the Symposium at the University of Groningen, November 22-24, 2001. Ed. by Rogier Blokland & Cornelius Hasselblatt. Maastricht: Shaker 2002 (Studia Fenno-Ugrica Groningana 2), 84-91.
• Finno-Ugric 'dog' and 'wolf'. – Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen. Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70. Geburtstag. Herausgegeben von Irma Hyvärinen, Petri Kallio und Jarmo Korhonen unter Mitarbeit von Leena Kolehmainen. Helsinki 2004 (Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki 63), 83-96.
• Miksi itämerensuomessa on prepositioita? – Virittäjä 109 (2005), 28-51.
• The Mordvinic languages between bush and tree: A historical reappraisal. – Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. Doaimmahan Jussi Ylikoski ja Ante Aikio. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura / Société Finno-Ougrienne 2007 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253), 115-135.
• Finnic languages and Baltic Sea language area. – Incontri Linguistici 30 (2007), 29-48.
• Morphological change and the influence of language contact in Estonian. – Beiträge zur Morphologie. Germanisch, Baltisch, Ostseefinnisch. Hrsg. von Hans Fix. [Odense:] University Press of Southern Denmark. 2007, 403-432.
• Suomen kielen vaikutus viron kieleen. – Kielet kohtaavat. Toimittaneet Jyrki Kalliokoski, Lari Kotilainen ja Päivi Pahta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009 (Tietolipas 227), 231-263.
• Kieliyhteisön rapautuminen ja kielellisen identiteetin muutos: 2000-luvun ersämordvalaiset ja vepsäläiset. – Kielissä kulttuurien ääni. Toimittaneet Anna Idström ja Sachiko Sosa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009 (Tietolipas 228), 265-289.
• Population decline and the Erosion of the Veps Language Community. – Ethnic and Linguistic Context of Identitry: Finno-Ugric Minorities. Ed. by Riho Grünthal & Magdolna Kovács. Helsinki 2011 (Uralica Helsingiensia 5), 267-293.

doaimmahan

• (Sirpa Penttineniin & Tapani Salmineniin) IFUSCO 1988. Proceedings of the Fifth International Finno-Ugrist Students’ Conference, Helsinki, 22-26 May 1988. Helsinki: Castrenianium & Finno-Ugrian Society 1989 (Castrenianumin Toimitteita 35).
• (Johanna Laaksoin) Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura 1998 (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 228).
• Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 (Tietolipas 180).
• (Petri Kallioin) A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Helsinki: Société Finno-Ougrienne 2012. (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266).

Geahča maid

• https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/persons/riho-grunthal(e234012d-ed4b-485b-82b4-4f37c612baf9).html