NATO

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Davvi-Atlántta bealuštuslihttu (oan. NATO, eaŋgalasgillii: North Atlantic Treaty Organization ja fránskkagillii: l'Organisation du Traité de l'Atlantique Nord, OTAN) lea riikkaidgaskasaš bealuštuslihttu, mii vuođđuduvvui cuoŋománu 4. b. 1949 USA:s, Washington D.C.:s.

Historjá[rievdat | edit source]

NATO lea 28 riikka gaskasaš suodjaluslihttu mii álggahuvvui 1948 nuppi máilmmesoađi maŋŋá. Áigumuš lei nannet sihkkarvuođa goabbá nai bealde Atlántta. Vuođđoprinsihppa lei ahte go NATO-riika fallehuvvui de olles NATO fallehuvvui. Maŋŋel lea lihttu viiddidan ieža doaimma ja das leat vuogit mo gieđahallá kriisaid ja mo ovddida riikkaidgaskasaš ráfi.

Go NATO álggahuvvui lei nuortariikkat ja oarjeriikkat vuostálagaid. Nuorttil doaimmai Warsawa-lihttu ja oarjjil fas NATO. Sovjetlihttu lei šaddan vejolaš áittan Oarje-Eurohpá sihkkarvuhtii. Logi Oarje-Eurohpá riikka, USA ja Kanáda čálle šiehtadusa cuoŋománu 4. beaivvi man namma lei Atlánta-lihttu. Guokte jagi dan maŋŋá álggahuvvui NATO.

Galbma soađi áigge leigga USA ja Sovjetlihttu vašálaččat, muhto eaba soađáskan gal. Dakkárlágan soahti ii lean várra sávahahtti, go goappá nai bealde ledje váimmusvearjjut mat sáhtte dagahit stuora roasuid. Go Warsawa-lihttu bieđganii 1991, de NATO stuorimus áitta jávkkai, ja lihttu álggii ođasnuvvat.

Dál (2020) leat NATO 30 miellahtu, ja máŋga dain ledje mielde Warsawa-lihtus. NATO:s lea dieđusge oktasašbargu riikkaiguin mat eai leat miellahtut.

Lahttoriikkat[rievdat | edit source]

Vuođđudanjagi 1949 rájes (ruođuid siste lea searvanjahki, jus ii leat searván dalle go lihttu vuođđuduvvui):

Davvi-Atlántta bealuštuslihttu

Váldočálli[rievdat | edit source]

NATO dálá váldočálli Jens Stoltenberg.

NATO operatiivvalaš doaimma jođiha NATO váldočálli. Vuosttaš váldočálli lei brihttalaš Hastings Ismay (1952–1957), man maŋŋá ledje belgialaš Paul-Henri Spaak (1957–1961), hollándalaš Dirk Stikker (1961–1964), italialaš Manlio Brosio (1964–1971), hollándalaš Joseph Luns (1971–1984), brihttalaš Peter Carington (1984–1988) ja duiskalaš Manfred Wörner (1988–1994). Gávccát váldočálli lei belgialaš Willy Claes (1994–1995). Su maŋŋá váldočállin doibme espanjalaš Javier Solana (1994–1999), brihttalaš George Robertson (1999–2003), hollándalaš Jaap de Hoop Scheffer (2003–2009) ja dánska Anders Fogh Rasmussen (2009-2014). Dálá váldočálli, norgalaš Jens Stoltenberg, bargogođii golggotmánu 1. b. 2014.