Listu olbmuid dávddain jámolašvuođa mielde
Dat lea listu olbmuid dávddain jámolašvuođa mielde, namalassii man ollu olbmot jápmet dihto dávdii. Ii leat seammá go dávddat mat olbmot dávjjimustá jápmet.
| Dávda | Dikšu | Jámolašvuohta | Dieđut |
|---|---|---|---|
| Priovdna-dávddat | Ii gávdno | 100% | Ovdamearkka dihte CWD-dávda mii falleha ruoigoelliid[1] |
| Afrihkalaš trypanosomiasis | Divššokeahttá | ~ 100% | |
| Cryptococcal meningitis | Divššokeahttá ja HIV-njoammun oktanaga | ~ 100% | |
| Čáhppesjápmu | Divššokeahttá | ~ 100% | |
| Rábies | Divššokeahttá / vejolaš
boahkuhit |
~ 100% | Vejolaš eastadit boahkuhemiin muhto go dávdamearkkat ihtet jámolašvuohta lea lahka 100%. |
| Kala azar | Divššokeahttá | ~ 100% | |
| Fibrodysplasia ossificans progressiva | Ii gávdno | ~ 100% | Vuorddehahtti eallenahki lea 40 jagi. |
| Naegleria fowleri | Divššokeahttá | ~ 99% | |
| Rotsa (glanders) | Divššokeahttá | ~ 95% | Heastadávda mii hárve njoammu olbmuide. Divššuin jámolašvuohta njiedjá 50%'ii. |
| Boahkkodávda (malignant-type) | Divššokeahttá | ~ 95% | Beaktilis divššuin jámolašvuohta njiedjá 10%'ii. |
| Granulomatous amoebic encephalitis | Ii gávdno | ≥ 90% | |
| Ebola, Zaire-šládja | ~ 83-90% | ||
| AIDS/HIV-njoammun | Divššokeahttá | 90-90% | HIV ii leat iešalddes jámolaš muhto buohccit jápmet vuoiŋŋahatdávddaide, dego influensa dahje geahpesvulšii go daid immuvdnavuogádat lea geahnoheapme. |
| Anthrax, erenoamážit dat mii njoammu geahppáide. | Divššokeahttá | > 85% | |
| Aspergillosa | Njoammu pasienttaide KOGD'ain ja tuberkulosain ja daidda geain lea geahnohis immuvdnavuogádat. | 50–90% | |
| Herpes B virus | Divššokeahttá | ≤ 70% | |
| Boahkkodávda (áhpehis nissoniin) | Boahkutkeahttá | > 65% | |
| Cryptococcal meningitis | HIV-njoammun oktanaga | 40-60% | |
| Influensavirus A subtiipa H5N1 | ~ 60% | ||
| Čáhppesjápmu (buhkkoiguin) | Divššokeahttá, boahkutkeahttá | ≤ 60% | |
| Njoammildávda (tularemiija) | Divššokeahttá | ≤ 60% | |
| Ebola, Sudan-šládja | ~ 54% | ||
| Antrax, mii njoammu čoliide | > 50% | ||
| Ebola, buot šlájat gaskamearálaččat | 25–90% (50%gaskamearálaččat) | ||
| Marburg-virus, buot epidepmiijat | 23%-90% | 23% in 1967 go fuomášuvvui ja 90% in 2004-2005 vearrámus epidemiija áigge. | |
| Čáhppesjápmu (geahppáin) | Divššokeahttá ja boahkutkeahttá | 50% | |
| Tetánus (doaŋgegeasáhat) | Divššokeahttá ja boahkutkeahttá | 50% | Beaktilis divššuin jámolašvuohta njiedjá 10-20%'ii. |
| Middle East Respiratory Syndrome | ~ 45% | ||
| Tuberkulosa, HIV-negatiiva | Divššokeahttá ja boahkutkeahttá | 43% | |
| Reye-syndroma | > 40% | ||
| Čáhppesjápmu (sepsis) | Divššokeahttá ja boahkutkeahttá | 30–50% | |
| Hanta-virus (geahppáin) | 36% | ||
| Njoammildávda (tularemiija), tyfuslágan | Divššokeahttá | ~ 35% | |
| Fiskes feber | Boahkutkeahttá | 7,5% | |
| Eastern equine encephalitis virus | ~ 33% | ||
| Ebola, Bundibugyo-šládja | ~ 32% | ||
| Boahkkodávda | Boahkutkeahttá | 30% | |
| Čáhkeboahkku, divššokeahttá njuoratmánáin | Divššokeahttá | ~ 30% | Go dávda njoammu eadnái gaskal viđa beaivve ovdal gitta guovtti beaivve riegádahttima maŋŋá. |
| Denguefeber (vardinfeber) | Divššokeahttá | 26% | Maiddái gohčoduvvo Dengue haemorrhagic fever (DHF) |
| Leptospirosa | < 5–30% | ||
| Legionearadávda | ~ 15% |