Bistevaš obstruktiiva vuoigŋandávda
Bistevaš obstruktiiva vuoigŋandávda (BOVD) lea dávda mii čuohcá geahppáide. Dávdda dovdomearkkat leat bistevaš vuoigŋanváttisvuođat ja váilevaš áibmorávdnji vuoiŋŋahaga siste. Mihtilmas dávdamearkkat lea lahppasaddat ja gosadit šliivvi. BOVD lea dávda mii vearrána áiggi mielde. Dávdda loahppageahčen beaivválaš buđaldeamit dego vázzit ja gárvodit sáhttet leat lossadat.
BOVD váldosivva lea borgguheapmi. Áibmonuoskkideapmi ja genehtalaš dagaldagat váikkuhit veaháš. Dábálaš áibmonuoskkideapmi ovddidanriikkain (eaŋgalasgillii: developing countries) leat dolat moskkuviesuin. Bissovaš eksponeren dakkár hilašteaddji ávdnasiidda dagaha vuolševástádusa (eaŋgalasgillii: eŋg. inflammatory response) geahppáin. Dainna lágiin vuoiŋŋahat basku ja geahpesgođus bieđgana.
Diagnosa vuođđu lea váilevaš áibmorávdnji ja dan mihtida omd spirometriijain. Spirometriijain iskkada man ollu biekka geahppát nagodit bossut.
Eanas BOVD-dáhpáhusat leat bisseheames jus unnida eksponerema riskadagaldagaide. Ovdamearkka dihte heaitit borgguheames ja buoridit áimmu kvalitehta olgun ja viesuid siste. Dálkkodeapmi sáhttá njoahcudit dávdda vearráneami muhto dearvvašmuvvan ii leat vejolaš. BOVD-dálkkodeamit leat omd. boahkuheapmi ja sisavuoigŋandálkasat dego steroidat ja bronkodiláhtorat. Soapmásat ávkašuvvet bissovaš oksygenaterapiijain dahje geahpessirdimiin. Pasienttat geat fáhkka buohccájit soitet dárbbašit divššu buohcceviesus.
BOVD dábálaččat bohciida badjel 40-jahkásaš olbmuide. Dat lea seamma dábálaš dievdduin ja nissoniin. 1990 2,4 miljovnna olbmo jápme BOVD:ii. Jápminlohku lea lassánan jagiid mielde ja 2015 3,2 miljovnna olbmo jápme. Dutkit jáhkket jápminlogu lassánit velá eambbo dan dihte go eanet olbmot go ovdal borgguhit ovddidanriikkain.