Njuikes sisdollui

Irana provinssat

Wikipedia'as/is
Irana provinssaid kárta

Irana provinssat (persiagillii: استان ostān, ml. استان‌ها ostānhā) leat Irana alimus dási guovlohálddahusovttadagat. Jagi 2010 rájes Iran lea juhkkon 31 provinsii.[1]

Irana dálá rájit vuođđuduvve jagi 1857 vuolláičállojuvvon Parisa ráfái. Jagiid 1906–1950 Iran lei juhkkon 12 provinsii: Ardalan, Azerbaižan, Balučestan, Fars, Gilan, Araq-e Ajam, Khorasan, Khuzestan, Kerman, Larestan, Lorestan ja Mazandaran.[2]

Jagi 1950 Iran guovlojuohku organiserejuvvui ođđasis nu ahte riikkas ledje 10 nummárastojuvvon provinssa: 1 Gilan; 2 Mazandaran; 3 Nuorta-Azerbaižan; 4 Oarje-Azerbaižan; 5 Kermanšah; 6 Khuzestan; 7 Fars; 8 Kerman; 9 Khorasan ja 10 Isfahan.[2]

Jagiid 1960–1981 guvernemeanttat bajiduvvojit bođohagaid provinsan. Dán maŋŋel provinssat ledje juohkašuvvan, ovdamearkka dihte jagi 2004 Khorasan golbmánii: Davvi-Khorosan, Razavi Khorosan ja Lulli-Khorosan.[2][3] Maŋimus sierraneapmi dáhpáhuvai geassemánu 23. b. 2010, go ođđaseamos ja 31. Alborz sierranii Teherana provinssas.[2]

Juohke provinssas lea oaivegávpot (persiagillii: مرکز markaz). Dábálaččat dat lea provinssa stuorámus gávpot. Provinssa hoavda lea generálguvernevra (persiagillii: استاندار ostāndār), gean sisáššiidministtar virgáda ja ráđđehus dohkkeha.

Dálá provinssat

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
provinsa oaivegávpot viidodat (km²) olmmošlohku[4] ássečoahkkisvuohta (olbmo/km²) šahrestánat eará kárta
Alborz Karaž[5] 5 122[2][6] 2 712 400[6][2] 413,6 4 Geassemánu 23. b. 2010 rádjái Alborza provinsa gulai Teherana provinsii.[5]
Ardabil Ardabil 17 800[6][2] 1 270 420[6][2] 70,1 9 Jagi 1993 rádjái Ardabila provinsa gulai Nuorta-Azerbaižana provinsii.[7]
Bušehr Bušehr 22 743 1 163 400[6][2] 45,4 9 Gulai ovdal Farsa provinsii. Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Khaliž-e Fars (Persian Gulf).[2]
Čahar-Mahaal ja Bakhtiari Šahrekord 16 332 947 763[6] 54,8 6 Jagi 1973 rádjái gulai Isfahana provinsii.[2]
Davvi-Khorasan Božnourd 28 434 863 092[6] 30,5 6 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3]
Fars Širaz 122 608[1] 4 851 274[6] 37,5 23
Gilan Rašt 14 042 2 530 696[6][8] 176,7 16
Golestan Gorgan 20 195 1 868 819[6][8] 88,0 11 Miessemánu 31 b. 1997 Aliabada, Gonbad-e-kavusa, Gorgana, Kordkuya, Minudašta ja Torkamana šahrestánat sierranii Mazandarana provinssas ođđa Golestana provinssa vuođđudeami dihtii. Gorgana namma lei Esteraba dahje Astarabad jagi 1937 rádjái.[2]
Hamadan Hamadan 19 368 1 738 234[6] 90,8 8 Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2]
Hormozgān Bandar Abbas 70 669 1 776 415[6][8] 22,3 11 Gulai álggos Kermana provinsii.[2] Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Banader va Žazayer-e Bahr-e Oman.[2]
Ilam Ilam 20 133 580 158[6] 27,7 7 Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2]
Isfahan Isfahan 107 029 5 120 850[6][8] 45,6 21 Jagi 1986 oassi Markazi provinssas lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]
Jazd Jazd 76 469 1 138 533[2][6] 8,3 10 Gulai álggos Isfahana provinsii. Jagi 1986 oassi Kermana provinssas lei sirdojuvvon Jazda provinsii. Jagi 2002 Tabasa šahrestána (viidodat: 55 344) sirdojuvvi Khorasana provinssas Jazda provinsii.[2]
Kerman Kerman 183 285 3 164 718[6] 16,3 14
Kermanšah Kermanšah 24 998 1 952 434[6] 77,8 13 Jagiid 1950–1979 sihke Kermanšaha provinssa ja gávpoga namma lei Kermanšahan ja jagiid 1979–1995 Bakhtaran.[2]
Khuzestan Ahvaz 64055 4 710 509[6][8] 67,8 18
Kohgiluyeh ja Bojer-Ahmad Yasuž 15 504 713 052[6] 42,5 5 Gulai álggos Khuzestana provinsii. Jagi 1990 rádjái provinssa namma lei Bovir Ahmadi ja Kohkiluyeh.[2]
Kurdistan Sanandaž 29 137 1 603 011[6] 51,3 9 Gulai álggos Gilana provinsii.[2]
Lorestan Khorramabad 28 294 1 760 649[6][8] 62,0 9 Gulai álggos Khuzestana provinsii.[2]
Lulli-Khorasan Biržand 151 913 768 898[6] 9,5 8 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3]
Markazi Arak 29 130 1 429 475[6][8] 48,5 10 Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]
Mazandaran Sari 23 701 v 129,7 15
Nuorta-Azerbaižan Tabriz 45 650 3 909 652[2][6] 82,3 19
Oarje-Azerbaižan Urmia 37 437 3 265 219[6][2] 78,8 14 Pahlavi dynastiija áigge Urmia namma lei Rezaiyeh.[9]
Qazvin Qazvin 15 549 1 273 761[2] 77,3 5 Juovlamánu 31 b. 1996 Qazvina ja Takestana šahrestánat sierranedje Zanjana provinssas Qazvina provinssa vuođđudeami dihtii.[2]
Qom Qom 11 526 1 292 283[2] 99,9 1 Jagi 1995 rádjái Qom lei Teherana provinssa šahrestána.[2]
Razavi Khorasan Mašhad 118 884 | 6 434 501[6] 41,4 29 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3]
Semnan Semnan 97 491 702 360[6] 6,5 4 Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]
Sistan ja Balučestan Zahedan 180 726 2 775 014[6] 13,9 8 Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei Balučestan ja Sistan.[2]
Teheran Teheran 18 814 13 267 637[2][6] 647,6 13 Jagi 1986 rádjái Teheran gulai Markazi provinsii.
Zanžan Zanžan 21 773 1 057 461[2][6] 46,6 7 Gulai álggos Gilana provinsii. Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2]
Iran (oktiibuot) Teheran 1 628 554 79 926 270 46,1 342
  1. a á Iran Statistical Yearbook 1391 (2012–2013): Statistical Centre of Iran (via amar.org.ir). Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  2. a á b c č d đ e f g h i j k l m n ŋ o p r s š t ŧ u v z ž aa ab ac ad ae Provinces of Iran 21.4.2016: Statoids. Čujuhuvvon 23.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  3. a á b c Iran breaks up largest province: Al-Jazeera Satellite Network. Čujuhuvvon 30.4.2006. (eaŋgalsgillii)
  4. National census 2016: amar.org.ir. Čujuhuvvon 14.3.2017. (eaŋgalsgillii)
  5. a á Majlis extends term of councils, votes for new province 24.10.2010: Tehran Times, tehrantimes.com. Čujuhuvvon 27.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  6. a á b c č d đ e f g h i j k l m n ŋ o p r s š t ŧ u v z ž aa Brinkhoff, Thomas. IRAN: Provinces: citypopulation.de. Čujuhuvvon 29.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  7. Province of Ardabil 18.3.2013: Iranian Chamber Society. Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  8. a á b c č d đ Statistical Center of Iran. Census 2016 - General Results. Table 1 Population of the country in urban and rural areas… čujuhuvvon 15.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  9. Urmia. Čujuhuvvon 30.6.2020.