Irana provinssat
Irana provinssat (persiagillii: استان ostān, ml. استانها ostānhā) leat Irana alimus dási guovlohálddahusovttadagat. Jagi 2010 rájes Iran lea juhkkon 31 provinsii.[1]
Historjá
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Irana dálá rájit vuođđuduvve jagi 1857 vuolláičállojuvvon Parisa ráfái. Jagiid 1906–1950 Iran lei juhkkon 12 provinsii: Ardalan, Azerbaižan, Balučestan, Fars, Gilan, Araq-e Ajam, Khorasan, Khuzestan, Kerman, Larestan, Lorestan ja Mazandaran.[2]
Jagi 1950 Iran guovlojuohku organiserejuvvui ođđasis nu ahte riikkas ledje 10 nummárastojuvvon provinssa: 1 Gilan; 2 Mazandaran; 3 Nuorta-Azerbaižan; 4 Oarje-Azerbaižan; 5 Kermanšah; 6 Khuzestan; 7 Fars; 8 Kerman; 9 Khorasan ja 10 Isfahan.[2]
Jagiid 1960–1981 guvernemeanttat bajiduvvojit bođohagaid provinsan. Dán maŋŋel provinssat ledje juohkašuvvan, ovdamearkka dihte jagi 2004 Khorasan golbmánii: Davvi-Khorosan, Razavi Khorosan ja Lulli-Khorosan.[2][3] Maŋimus sierraneapmi dáhpáhuvai geassemánu 23. b. 2010, go ođđaseamos ja 31. Alborz sierranii Teherana provinssas.[2]
Hálddahus
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Juohke provinssas lea oaivegávpot (persiagillii: مرکز markaz). Dábálaččat dat lea provinssa stuorámus gávpot. Provinssa hoavda lea generálguvernevra (persiagillii: استاندار ostāndār), gean sisáššiidministtar virgáda ja ráđđehus dohkkeha.
Dálá provinssat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]| provinsa | oaivegávpot | viidodat (km²) | olmmošlohku[4] | ássečoahkkisvuohta (olbmo/km²) | šahrestánat | eará | kárta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alborz | Karaž[5] | 5 122[2][6] | 2 712 400[6][2] | 413,6 | 4 | Geassemánu 23. b. 2010 rádjái Alborza provinsa gulai Teherana provinsii.[5] |  |
| Ardabil | Ardabil | 17 800[6][2] | 1 270 420[6][2] | 70,1 | 9 | Jagi 1993 rádjái Ardabila provinsa gulai Nuorta-Azerbaižana provinsii.[7] |  |
| Bušehr | Bušehr | 22 743 | 1 163 400[6][2] | 45,4 | 9 | Gulai ovdal Farsa provinsii. Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Khaliž-e Fars (Persian Gulf).[2] |  |
| Čahar-Mahaal ja Bakhtiari | Šahrekord | 16 332 | 947 763[6] | 54,8 | 6 | Jagi 1973 rádjái gulai Isfahana provinsii.[2] |  |
| Davvi-Khorasan | Božnourd | 28 434 | 863 092[6] | 30,5 | 6 | Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3] |  |
| Fars | Širaz | 122 608[1] | 4 851 274[6] | 37,5 | 23 |  | |
| Gilan | Rašt | 14 042 | 2 530 696[6][8] | 176,7 | 16 |  | |
| Golestan | Gorgan | 20 195 | 1 868 819[6][8] | 88,0 | 11 | Miessemánu 31 b. 1997 Aliabada, Gonbad-e-kavusa, Gorgana, Kordkuya, Minudašta ja Torkamana šahrestánat sierranii Mazandarana provinssas ođđa Golestana provinssa vuođđudeami dihtii. Gorgana namma lei Esteraba dahje Astarabad jagi 1937 rádjái.[2] |  |
| Hamadan | Hamadan | 19 368 | 1 738 234[6] | 90,8 | 8 | Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2] |  |
| Hormozgān | Bandar Abbas | 70 669 | 1 776 415[6][8] | 22,3 | 11 | Gulai álggos Kermana provinsii.[2] Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Banader va Žazayer-e Bahr-e Oman.[2] |  |
| Ilam | Ilam | 20 133 | 580 158[6] | 27,7 | 7 | Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2] |  |
| Isfahan | Isfahan | 107 029 | 5 120 850[6][8] | 45,6 | 21 | Jagi 1986 oassi Markazi provinssas lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] |  |
| Jazd | Jazd | 76 469 | 1 138 533[2][6] | 8,3 | 10 | Gulai álggos Isfahana provinsii. Jagi 1986 oassi Kermana provinssas lei sirdojuvvon Jazda provinsii. Jagi 2002 Tabasa šahrestána (viidodat: 55 344) sirdojuvvi Khorasana provinssas Jazda provinsii.[2] |  |
| Kerman | Kerman | 183 285 | 3 164 718[6] | 16,3 | 14 |  | |
| Kermanšah | Kermanšah | 24 998 | 1 952 434[6] | 77,8 | 13 | Jagiid 1950–1979 sihke Kermanšaha provinssa ja gávpoga namma lei Kermanšahan ja jagiid 1979–1995 Bakhtaran.[2] |  |
| Khuzestan | Ahvaz | 64055 | 4 710 509[6][8] | 67,8 | 18 |  | |
| Kohgiluyeh ja Bojer-Ahmad | Yasuž | 15 504 | 713 052[6] | 42,5 | 5 | Gulai álggos Khuzestana provinsii. Jagi 1990 rádjái provinssa namma lei Bovir Ahmadi ja Kohkiluyeh.[2] |  |
| Kurdistan | Sanandaž | 29 137 | 1 603 011[6] | 51,3 | 9 | Gulai álggos Gilana provinsii.[2] |  |
| Lorestan | Khorramabad | 28 294 | 1 760 649[6][8] | 62,0 | 9 | Gulai álggos Khuzestana provinsii.[2] |  |
| Lulli-Khorasan | Biržand | 151 913 | 768 898[6] | 9,5 | 8 | Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3] |  |
| Markazi | Arak | 29 130 | 1 429 475[6][8] | 48,5 | 10 | Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] |  |
| Mazandaran | Sari | 23 701 | v | 129,7 | 15 |  | |
| Nuorta-Azerbaižan | Tabriz | 45 650 | 3 909 652[2][6] | 82,3 | 19 |  | |
| Oarje-Azerbaižan | Urmia | 37 437 | 3 265 219[6][2] | 78,8 | 14 | Pahlavi dynastiija áigge Urmia namma lei Rezaiyeh.[9] |  |
| Qazvin | Qazvin | 15 549 | 1 273 761[2] | 77,3 | 5 | Juovlamánu 31 b. 1996 Qazvina ja Takestana šahrestánat sierranedje Zanjana provinssas Qazvina provinssa vuođđudeami dihtii.[2] |  |
| Qom | Qom | 11 526 | 1 292 283[2] | 99,9 | 1 | Jagi 1995 rádjái Qom lei Teherana provinssa šahrestána.[2] |  |
| Razavi Khorasan | Mašhad | 118 884 | | 6 434 501[6] | 41,4 | 29 | Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3] |  |
| Semnan | Semnan | 97 491 | 702 360[6] | 6,5 | 4 | Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] |  |
| Sistan ja Balučestan | Zahedan | 180 726 | 2 775 014[6] | 13,9 | 8 | Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei Balučestan ja Sistan.[2] |  |
| Teheran | Teheran | 18 814 | 13 267 637[2][6] | 647,6 | 13 | Jagi 1986 rádjái Teheran gulai Markazi provinsii. |  |
| Zanžan | Zanžan | 21 773 | 1 057 461[2][6] | 46,6 | 7 | Gulai álggos Gilana provinsii. Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] |  |
| Iran (oktiibuot) | Teheran | 1 628 554 | 79 926 270 | 46,1 | 342 |  |
Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- 1 2 Iran Statistical Yearbook 1391 (2012–2013): Statistical Centre of Iran (via amar.org.ir). Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Provinces of Iran 21.4.2016: Statoids. Čujuhuvvon 23.6.2020. (eaŋgalsgillii)
- 1 2 3 4 Iran breaks up largest province: Al-Jazeera Satellite Network. Čujuhuvvon 30.4.2006. (eaŋgalsgillii)
- ↑ National census 2016: amar.org.ir. Čujuhuvvon 14.3.2017. (eaŋgalsgillii)
- 1 2 Majlis extends term of councils, votes for new province 24.10.2010: Tehran Times, tehrantimes.com. Čujuhuvvon 27.6.2020. (eaŋgalsgillii)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Brinkhoff, Thomas. IRAN: Provinces: citypopulation.de. Čujuhuvvon 29.6.2020. (eaŋgalsgillii)
- ↑ Province of Ardabil 18.3.2013: Iranian Chamber Society. Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
- 1 2 3 4 5 6 7 Statistical Center of Iran. Census 2016 - General Results. Table 1 Population of the country in urban and rural areas… čujuhuvvon 15.6.2020. (eaŋgalsgillii)
- ↑ Urmia web.archive.org.. Čujuhuvvon 30.6.2020.