Irana provinssat

Wikipedia
Irana provinssaid kárta

Irana provinssat (persiagillii: استان ostān, ml. استان‌ها ostānhā) leat Irana alimus dási guovlohálddahusovttadagat. Jagi 2010 rájes Iran lea juhkkon 31 provinsii.[1]

Historjá[rievdat | Rievdat gáldu]

Irana dálá rájit vuođđuduvve jagi 1857 vuolláičállojuvvon Parisa ráfái. Jagiid 1906–1950 Iran lei juhkkon 12 provinsii: Ardalan, Azerbaižan, Balučestan, Fars, Gilan, Araq-e Ajam, Khorasan, Khuzestan, Kerman, Larestan, Lorestan ja Mazandaran.[2]

Jagi 1950 Iran guovlojuohku organiserejuvvui ođđasis nu ahte riikkas ledje 10 nummárastojuvvon provinssa: 1 Gilan; 2 Mazandaran; 3 Nuorta-Azerbaižan; 4 Oarje-Azerbaižan; 5 Kermanšah; 6 Khuzestan; 7 Fars; 8 Kerman; 9 Khorasan ja 10 Isfahan.[2]

Jagiid 1960–1981 guvernemeanttat bajiduvvojit bođohagaid provinsan. Dán maŋŋel provinssat ledje juohkašuvvan, ovdamearkka dihte jagi 2004 Khorasan golbmánii: Davvi-Khorosan, Razavi Khorosan ja Lulli-Khorosan.[2][3] Maŋimus sierraneapmi dáhpáhuvai geassemánu 23. b. 2010, go ođđaseamos ja 31. Alborz sierranii Teherana provinssas.[2]

Hálddahus[rievdat | Rievdat gáldu]

Juohke provinssas lea oaivegávpot (persiagillii: مرکز markaz). Dábálaččat dat lea provinssa stuorámus gávpot. Provinssa hoavda lea generálguvernevra (persiagillii: استاندار ostāndār), gean sisáššiidministtar virgáda ja ráđđehus dohkkeha.

Dálá provinssat[rievdat | Rievdat gáldu]

provinsa oaivegávpot viidodat (km²) olmmošlohku[4] ássečoahkkisvuohta (olbmo/km²) šahrestánat eará kárta
Alborz Karaž[5] 5 122[2][6] 2 712 400[6][2] 413,6 4 Geassemánu 23. b. 2010 rádjái Alborza provinsa gulai Teherana provinsii.[5] IranAlborz-SVG.svg
Ardabil Ardabil 17 800[6][2] 1 270 420[6][2] 70,1 9 Jagi 1993 rádjái Ardabila provinsa gulai Nuorta-Azerbaižana provinsii.[7] IranArdabil-SVG.svg
Bušehr Bušehr 22 743 1 163 400[6][2] 45,4 9 Gulai ovdal Farsa provinsii. Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Khaliž-e Fars (Persian Gulf).[2] IranBushehr-SVG.svg
Čahar-Mahaal ja Bakhtiari Šahrekord 16 332 947 763[6] 54,8 6 Jagi 1973 rádjái gulai Isfahana provinsii.[2] IranChaharMahaalBakhtiari-SVG.svg
Davvi-Khorasan Božnourd 28 434 863 092[6] 30,5 6 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3] IranNorthKhorasan-SVG.svg
Fars Širaz 122 608[1] 4 851 274[6] 37,5 23 IranFars-SVG.svg
Gilan Rašt 14 042 2 530 696[6][8] 176,7 16 IranGilan-SVG.svg
Golestan Gorgan 20 195 1 868 819[6][8] 88,0 11 Miessemánu 31 b. 1997 Aliabada, Gonbad-e-kavusa, Gorgana, Kordkuya, Minudašta ja Torkamana šahrestánat sierranii Mazandarana provinssas ođđa Golestana provinssa vuođđudeami dihtii. Gorgana namma lei Esteraba dahje Astarabad jagi 1937 rádjái.[2] IranGolestan-SVG.svg
Hamadan Hamadan 19 368 1 738 234[6] 90,8 8 Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2] IranHamadan-SVG.svg
Hormozgān Bandar Abbas 70 669 1 776 415[6][8] 22,3 11 Gulai álggos Kermana provinsii.[2] Jagi 1977 rádjái provinssa namma lei Banader va Žazayer-e Bahr-e Oman.[2] IranHormozgan-SVG.svg
Ilam Ilam 20 133 580 158[6] 27,7 7 Gulai álggos Kermanšaha provinsii.[2] IranIlam-SVG.svg
Isfahan Isfahan 107 029 5 120 850[6][8] 45,6 21 Jagi 1986 oassi Markazi provinssas lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] IranEsfahan-SVG.svg
Jazd Jazd 76 469 1 138 533[2][6] 8,3 10 Gulai álggos Isfahana provinsii. Jagi 1986 oassi Kermana provinssas lei sirdojuvvon Jazda provinsii. Jagi 2002 Tabasa šahrestána (viidodat: 55 344) sirdojuvvi Khorasana provinssas Jazda provinsii.[2] Location of Yazd province in Iran.svg
Kerman Kerman 183 285 3 164 718[6] 16,3 14 IranKerman-SVG.svg
Kermanšah Kermanšah 24 998 1 952 434[6] 77,8 13 Jagiid 1950–1979 sihke Kermanšaha provinssa ja gávpoga namma lei Kermanšahan ja jagiid 1979–1995 Bakhtaran.[2] IranKermanshah-SVG.svg
Khuzestan Ahvaz 64055 4 710 509[6][8] 67,8 18 IranKhuzestan-SVG.svg
Kohgiluyeh ja Bojer-Ahmad Yasuž 15 504 713 052[6] 42,5 5 Gulai álggos Khuzestana provinsii. Jagi 1990 rádjái provinssa namma lei Bovir Ahmadi ja Kohkiluyeh.[2] IranKohkiluyehBuyerAhmad-SVG.svg
Kurdistan Sanandaž 29 137 1 603 011[6] 51,3 9 Gulai álggos Gilana provinsii.[2] IranKurdistan-SVG.svg
Lorestan Khorramabad 28 294 1 760 649[6][8] 62,0 9 Gulai álggos Khuzestana provinsii.[2] IranLorestan-SVG.svg
Lulli-Khorasan Biržand 151 913 768 898[6] 9,5 8 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3] IranSouthKhorasan-SVG.svg
Markazi Arak 29 130 1 429 475[6][8] 48,5 10 Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] IranMarkazi-SVG.svg
Mazandaran Sari 23 701 v 129,7 15 IranMazandaran-SVG.svg
Nuorta-Azerbaižan Tabriz 45 650 3 909 652[2][6] 82,3 19 IranEastAzerbaijan-SVG.svg
Oarje-Azerbaižan Urmia 37 437 3 265 219[6][2] 78,8 14 Pahlavi dynastiija áigge Urmia namma lei Rezaiyeh.[9] IranWestAzerbaijan-SVG.svg
Qazvin Qazvin 15 549 1 273 761[2] 77,3 5 Juovlamánu 31 b. 1996 Qazvina ja Takestana šahrestánat sierranedje Zanjana provinssas Qazvina provinssa vuođđudeami dihtii.[2] IranQazvin.svg
Qom Qom 11 526 1 292 283[2] 99,9 1 Jagi 1995 rádjái Qom lei Teherana provinssa šahrestána.[2] IranQom.svg
Razavi Khorasan Mašhad 118 884 | 6 434 501[6] 41,4 29 Čakčamánu 29 b. 2004 Khorasan golbmánii Davvi-Khorasana, Razavi Khorasana ja Lulli-Khorasana provinssaide.[3] IranRazaviKhorasan-SVG.svg
Semnan Semnan 97 491 702 360[6] 6,5 4 Gulai álggos Mazandarana provinsii.[2] Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] IranSemnan-SVG.svg
Sistan ja Balučestan Zahedan 180 726 2 775 014[6] 13,9 8 Jagi 1986 rádjái provinssa namma lei Balučestan ja Sistan.[2] IranSistanBaluchistan-SVG.svg
Teheran Teheran 18 814 13 267 637[2][6] 647,6 13 Jagi 1986 rádjái Teheran gulai Markazi provinsii. IranTehran-SVG.svg
Zanžan Zanžan 21 773 1 057 461[2][6] 46,6 7 Gulai álggos Gilana provinsii. Jagi 1986 oassi Markazi provinssain lei sirdojuvvon Isfahana, Semnana ja Zanžana provinssaide.[2] IranZanjan-SVG.svg
Iran (oktiibuot) Teheran 1 628 554 79 926 270 46,1 342 Iran location map.svg

Gáldut[rievdat | Rievdat gáldu]

  1. ↑ 1,0 1,1 Iran Statistical Yearbook 1391 (2012–2013): Statistical Centre of Iran (via amar.org.ir). Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  2. ↑ 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 2,12 2,13 2,14 2,15 2,16 2,17 2,18 2,19 2,20 2,21 2,22 2,23 2,24 2,25 2,26 2,27 2,28 2,29 2,30 2,31 2,32 2,33 2,34 2,35 2,36 Provinces of Iran 21.4.2016: Statoids. Čujuhuvvon 23.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Iran breaks up largest province: Al-Jazeera Satellite Network. Čujuhuvvon 30.4.2006. (eaŋgalsgillii)
  4. ↑ National census 2016: amar.org.ir. Čujuhuvvon 14.3.2017. (eaŋgalsgillii)
  5. ↑ 5,0 5,1 Majlis extends term of councils, votes for new province 24.10.2010: Tehran Times, tehrantimes.com. Čujuhuvvon 27.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  6. ↑ 6,00 6,01 6,02 6,03 6,04 6,05 6,06 6,07 6,08 6,09 6,10 6,11 6,12 6,13 6,14 6,15 6,16 6,17 6,18 6,19 6,20 6,21 6,22 6,23 6,24 6,25 6,26 6,27 6,28 6,29 Brinkhoff, Thomas. IRAN: Provinces: citypopulation.de. Čujuhuvvon 29.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  7. ↑ Province of Ardabil 18.3.2013: Iranian Chamber Society. Čujuhuvvon 24.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 Statistical Center of Iran. Census 2016 - General Results. Table 1 Population of the country in urban and rural areas… čujuhuvvon 15.6.2020. (eaŋgalsgillii)
  9. ↑ Urmia. Čujuhuvvon 30.6.2020.
Vižžojuvvon čujuhusas https://se.wikipedia.org/w/index.php?title=Irana_provinssat&oldid=297046