Erohusat artihkkala «Merkurius» veršuvnnaid gaskkas
div. |
Čoahkkáigeassu váilu |
||
| Gurgadas 3: | Gurgadas 3: | ||
1. Garra - 100–200 km gasu<br /> |
1. Garra - 100–200 km gasu<br /> |
||
2. Doavdnji - 600 km gasu<br /> |
2. Doavdnji - 600 km gasu<br /> |
||
3. Váimmus - |
3. Váimmus - 2000 km guhku suonjar]] |
||
'''Merkurius'''<ref ="lk-sme">{{Girjegáldu | Čálli= Nuutinen, Anna Maaria, Tolvanen, Pirjo ja Alanen, Erkki | Namma = Luonddugirji 1 | Jahki = 2001 | Siidu = 54 | Olggosaddinbáiki = [[Anár]] | Olggosaddi = [[Suoma Sámediggi|Sámediggi]] | Lohkanbeaivvi = 26.02.2020}}</ref>, [[beaivvášgoddi|beaivvášgotti]] unnimus [[planehta]] ja lagamuš [[Beaivváš|Beaivváža]]. Nugo [[Eana]] ja eará beaivvášgotti [[planehta]]t, Merkuriusge jorrá Beaivváža birra. Merkuriusa astronomalaš mearkka lea [[Fiila:Mercury symbol.svg|50x25px|Mercurius]]. |
'''Merkurius'''<ref ="lk-sme">{{Girjegáldu | Čálli= Nuutinen, Anna Maaria, Tolvanen, Pirjo ja Alanen, Erkki | Namma = Luonddugirji 1 | Jahki = 2001 | Siidu = 54 | Olggosaddinbáiki = [[Anár]] | Olggosaddi = [[Suoma Sámediggi|Sámediggi]] | Lohkanbeaivvi = 26.02.2020}}</ref>, [[beaivvášgoddi|beaivvášgotti]] unnimus [[planehta]] ja lagamuš [[Beaivváš|Beaivváža]]. Nugo [[Eana]] ja eará beaivvášgotti [[planehta]]t, Merkuriusge jorrá Beaivváža birra. Merkuriusa astronomalaš mearkka lea [[Fiila:Mercury symbol.svg|50x25px|Mercurius]]. |
||
== Iešvuođat == |
|||
Merkurius lea geađgeplanehta, mii mearkkaša ahte dan giera lea garas. Dat lea unnimus geađgeplanehta, čađamihttu lea 4879 kilomehter ekváhtora buohta. Dat lea sullii guokte viđadasa Eatnama čađamihtus. Merkurius lea sullii 70% metálla ja 30% silikáhtta. Planehtas lea nubbi stuorimus suohkatvuohta beaivvášgottis, dat lea 5,43 g/cm<sup>3</sup>. Eatnama suohkatvuohta lea 5,515 g/cm<sup>3</sup>. |
|||
=== Siskkoš === |
|||
Alla suohkatvuohta veahkeha min ipmirdit planehta siskkoža. Eatnama alla suohkatvuohta boahtá eanas go Eatnama mássá daške siskkoža. Merkurius lea viehka unnit ja ii leat nu daškat. Dainna lágiin fuomáša ahte váimmus ferte leat hui stuoris planehta sturrodaga ektui ja ahte das lea ollu ruovdi. Rehkenastimat muitalit ahte rádius lea sullii 2000 km guhku mii vástida 58% olles planehtas. Eatnama váimmus ii váldde go 16% olles planehtas. |
|||
==Gáldut== |
==Gáldut== |
||
Veršuvdna guovvamánnu 28 b. 2020 dii. 12.33
2. Doavdnji - 600 km gasu
3. Váimmus - 2000 km guhku suonjar
Merkurius[1], beaivvášgotti unnimus planehta ja lagamuš Beaivváža. Nugo Eana ja eará beaivvášgotti planehtat, Merkuriusge jorrá Beaivváža birra. Merkuriusa astronomalaš mearkka lea 
.
Iešvuođat
Merkurius lea geađgeplanehta, mii mearkkaša ahte dan giera lea garas. Dat lea unnimus geađgeplanehta, čađamihttu lea 4879 kilomehter ekváhtora buohta. Dat lea sullii guokte viđadasa Eatnama čađamihtus. Merkurius lea sullii 70% metálla ja 30% silikáhtta. Planehtas lea nubbi stuorimus suohkatvuohta beaivvášgottis, dat lea 5,43 g/cm3. Eatnama suohkatvuohta lea 5,515 g/cm3.
Siskkoš
Alla suohkatvuohta veahkeha min ipmirdit planehta siskkoža. Eatnama alla suohkatvuohta boahtá eanas go Eatnama mássá daške siskkoža. Merkurius lea viehka unnit ja ii leat nu daškat. Dainna lágiin fuomáša ahte váimmus ferte leat hui stuoris planehta sturrodaga ektui ja ahte das lea ollu ruovdi. Rehkenastimat muitalit ahte rádius lea sullii 2000 km guhku mii vástida 58% olles planehtas. Eatnama váimmus ii váldde go 16% olles planehtas.
