Eana

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Do not click any button if you do not speak Sami!

Dát artihkal lea okta Sámegiel Wikipedia deháleamos artihkkaliin, ja danne mii sihtat Du árvvoštallat dan. Deaddil dan boalu mii čájeha du oaivila artihkkala birra.

Hui buorre  Oalle buorre  Oalle heittot  Hui heittot 

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Eana
Eana
Eana
Gávdnan
Gávdnit -
Johtinluotta iešvuođat
Unnimus gaska Beaivvážis - km
- AU
Normála gaska Beaivvážis 149 597 870 km
1 AU
Stuorámus gaska Beaivvážis - km
- AU
Ekseantralašvuohta 0,01671022
Johtináigi Beaivváža birra 365,256 363 004 beaivvi
Gaskamearálaš leaktu 29,8 km/s
Inklinašuvdna
Mánuid mearri 1
Fysihkálaš iešvuođat
Beaivedási čađamihttu 12 756,280
Viidodat 510 100 000 km²
Mássá 5,9737×1024 kg
Gaskamearálaš dávjodat 5,517 g/cm³
Gahččama jođálmuvvan leaktu olggožis 9,80665 m/s²
Áksila hálovuohta 23,44
Albedo 0,367
Báhtaranleaktu 11,19 km/s
Olggoža vuolimus temperatuvra 185 K
Olggoža normála temperatuvra
Inklinašuvdna 331 K
Fysihkálaš iešvuođat
Čoahkku

Eana lea beaivvášgotti goalmmát planehta mii lea Venusa ja Marsa gaskkas, Eatnamis lea okta mánnu. Nugo earáge beaivvášgotti planehtat, maiddái Eana jorrá Beaivváža birra. Eatnama astronomalaš symbola lea Eana. Eana lea áidna planehta beaivvášgottis, mas lea eallin. Eana lea dassážii maiddái áidna planehta máilmmiávvosis gos eallin lea fuomášuvvon. Eana lea dateremiid mielde 4 miljárda jagi boaris. Eatnama sáhttá dateret ee. radioaktiivalaš isotopaid veagas. Eana johtá beaivváža birra. Okta birrajohtin ádjána 365,25 beaivvi, namalasssii ovtta eanajagi. Dán jagi botta Eana ieš jorrá iežas áksila birra sullii 366,25 geardde.

Eatnama jorranáksil lea hállut, mii dagaha jagiáiggiid planehta gierragis. Mánu gravitašuvdna dagaha ulli ja fiervvá, muhto maiddái stáđásmahttá Eatnama jorrama iežas áksila birra ja vehážiid mielde njoahcuda jorrama. Eana lea beaivvášgotti deahttámus planehta ja stuoramus dain njeljjiin geađgeplanehtain.

Eatnama litosfeara lea juohkásan moanat tektonalaš balduide mat johtet eanagierraga mielde. Eanagierraga gokčá 71% čáhci, eanas ábit. Loahppa 29% lea eana, namalasssii kontineanttat ja sullot. Eatnama poláraguovlluin lea eanas jiekŋa, lullin Antárktisa jiekŋageardi ja davvin Davve-Jiekŋameara jiekŋa hivvodagat. Eatnama siskkoš lea aktiiva. Das lea siskkáldas váimmus ruovddis ja golgi olgguldas váimmus. Aiddo dát golgi váimmus dagaha Eatnama magnehtagietti. Olggubučččas lea Eatnama mántel. Tektonalaš baldut johtet go mántel lihkada.

Eatnama vuosttaš miljárda jagiid siste, eallin čuožžilii mearrabotnis. Muhtun geologalaš duođaštusat čujuhit dohko guovlluid ahte eallin čuožžilii juo 4,1 miljárda jagi áigi. Dan maŋŋá iešguđet dagaldagat dego gaska Eatnamis Beaivvážii, fysihkalaš iešvuođat ja geologalaš historjá leat dahkat máŋgabealát eallima Eatnamis vejolažžan. Eatnama historjjá mielde biodiversitehta lea lassánan ja muhtumin gaskaluvvan joavkojámuid dihte. Árvalusaid mielde 99% buot Eatnama šlájain leat luottahuvan. 7,6 miljárda olbmu ellet Eatnamis. Eatnama biosfeara ja luondduriggodagat eaktudahttet daid ceavzima. Olbmuin leat iešguđetlágan servodagat ja kulvuvrrat. Politihkalaččat gávdnojit 200 iešmearrideaddji stáhta.