Njuikes sisdollui

Aaro Hellaakoski

Wikipedia'as/is
Aaro Hellaakoski
Aaro Hellaakoski
Aaro Hellaakoski
Riegádangeassemánu 22. beaivvi 1893:s(1893-06-22)[1][2][3]
Jápmánskábmamánu 23. beaivvi 1952:s(1952-11-23)[1][2] (59)
HávdiSandudds begravningsplats (nb) Jorgal
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátdiktačálli, geográfa, oahpaheaddji ja girječálli
Giellasuomagiella
BálkkašumitAleksis Kivi -bálkkašupmi
Bearaš
VáhnematAntti Rietrikki Helaakoski
Aaro Hellaakoski
Wikimedia Commonsas
Aaro Hellaakoski jagi 1913

Aaro Hellaakoski (geassemánu 22. b. 1893, Ouluskábmamánu 23. b. 1952, Helsset) lei suopmelaš girječálli ja diktačálli. Son lei eret Oulus. Hellaakoski čálii divttaid, románaid ja dieđalaš dutkamiid. Diktačállin Hellaakoski lei modernismma álgojalgejeaddji Suomas. Hellaakoski barggai maid dáidda- ja girjjálašvuođakritihkarin ee. čuovvovaš bláđiin: Aika, Karjalan Aamulehti ja Iltalehti [4]


Bibliografiija[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Divttat
  • Runot, 1916
  • Nimettömiä lauluja, 1918
  • Me kaksi, 1920
  • Elegiasta oodiin, 1921
  • Maininki ja vaahtopää, 1924
  • Jääpeili, 1928
  • Valitut runot, 1940
  • Vartiossa, 1943
  • Uusi runo, 1943
  • Huojuvat keulat, 1946
  • Hiljaisuus, 1949
  • Sarjoja, 1952
  • Huomenna seestyvää, 1953,
  • Nimettömiä lauluja, 1918
Románat/noveallat
  • Suljettujen ovien takana, 1923
  • Iloinen yllätys, 1927
  • Kuuntelua, 1950
Dutkamat
  • Puulaan järviryhmän kehityshistoria, 1928
  • Suursaimaa
  • T. K. Sallinen, 1921
  • Niin kuin minä näin. 1959

Bálkkašumit[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Aleksis Kivi -bálkkašupmi 1946

Liŋkkat[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Gáldut[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

  1. a á Энциклопедия Брокгауз
  2. a á Bibliothèque nationale de France идентификатор BNF: платформа открытых данных — 2011.
  3. Aaro HellaakoskiSLS.
  4. https://web.archive.org/web/20070808062708/http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/kriitik.htm