Virpi Hämeen-Anttila
| Virpi Hämeen-Anttila | |
|---|---|
 | |
| Riegádan | golggotmánu 15. beaivvi 1958:s[1] (66) |
| Riikkavulošvuohta | |
| Bargu | |
| Ámmát | girječálli, govvejeaddji, jorgaleaddji, dieđaolmmoš ja allaskuvlalektor |
| Giella | suomagiella, eaŋgalsgiella, fránskkagiella, paaligiella, hindigiella, suomagiella ja sanskrit (nb)  |
| Bálkkašumit | Eino Leino -bálkkašupmi ja Vantaa kulturbálkkašupmi |
| Bearaš | |
| Guoibmi | Jaakko Hämeen-Anttila |
 Virpi Hämeen-AnttilaWikimedia Commonsas | |
Virpi Helena Hämeen-Anttila (nieidanamma Määttä; golggotmánu 15. b. 1958 Espoo, Suopma)[2] lea suopmelaš dutki, jorgaleaddji, govvejeaddji ja girječálli.
Biografiija
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Hämeen-Anttila válmmaštuvai Davvi-Tapiola oktasašskuvllas jagi 1977 ja humanisttalaš diehtagiid kandidáhttan Helssega universitehtas jagi 1987.[3] Jagi 1987 rájes son lea oahpahan Helssega universitehtas sanskritagiela ja Intia girjjálašvuođa, historjjá, filosofiija ja kulturhistorjjá. Hämeen-Anttila válmmaštuvai filosofiija magisttarin Helssega universitehtas jagi 1996 ja lea bargan nákkosgirjji dološ intialaš muitalangirjjálašvuođa teoriija birra. Sanskritagillii lassin son lea jorgalan máŋggas eará intialaš gielain nugo bengal- ja hindigielas. Son lea jorgalan maiddái eaŋgals- ja fránskkagielas.[4]
Jagi 2002 Hämeen-Anttila oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Eino Leino -bálkkašumi jorgalanbarggus ja máŋggakultuvrralaš girjjálašvuođgova ovddideamis. Jagi 2004 Tieteentekijöiden liitto nammadii Hämeen-Anttila jagi akademihkkárin.[4] Jagi 2008 son oaččui ovttas isidiinnis Jaakko Hämeen-Anttilain Vantaa kulturbálkkašumi.[5]
Priváhtaeallin
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Hämeen-Anttila orru Vantaas.[4] Son lea muitalan ahte sus lea dissosiatiivvalaš identitehtahehttehus dasgo su áhčči lei psyhkalaččat veahkaválddálaš. Hämeen-Anttila govvida dán autobiografiijas Tapetinvärinen.[6]
Duodji
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Románat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Suden vuosi, Otava 2003
- Alastonkuvia, Otava 2004
- Kolmastoista lapsi, Otava 2005
- Perijät, Otava 2006
- Sokkopeli, Otava 2007
- Muistan sinut Amanda, Otava 2008
- Päivänseisaus, Otava 2009
- Toisen taivaan alla, Otava 2010
- Railo, Otava 2011
- Tapetinvärinen, Otava 2012
- Marionetit, Otava 2013
Rihkusrománat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Yön sydän lea jäätä, Otava 2014
- Käärmeitten kesä, Otava 2015
- Kuka kuolleista palaa, Otava 2016
- Koston kukat, Otava 2017. ISBN 978-951-1-30787-7
- Tiergartenin teurastaja, Otava 2018. ISBN 978-951-1-30786-0
Nuoraidrománat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Nietos-ráidu
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Intro, ovttas Maria Hämeen-Anttilain, Otava 2007
- Riffi, ovttas Maria Hämeen-Anttilain, Otava 2008
- Fade out, ovttas Maria Hämeen-Anttilain, Otava 2009
Eará buvttadeapmi
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Rakkauden atlas. Helsset: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0. (suomagillii)
- Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko: Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsset: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5. (suomagillii)
- Hämeen-Anttila, Virpi: Minun Intiani. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27042-3. (suomagillii)
Markus Falk
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Markus Falk lea pseudoniibma Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila-guktui. Dan namain soai čálliba trillergirjjiid[7]
- Profeetan soturit, Otava 2018. ISBN 978-951-1-30832-4
Jorgalusat suomagillii
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Purnabhadra, Viisi kirjaa viisaita satuja. Intialainen Pañcatantra. Suomen Itämaisen Seuran suomenkielisiä julkaisuja 24, 1995.
- Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon. Jataka-tarinoita. Basam Books 1998.
- Papukaijakirja. Lemmentarinoita muinaisesta Intiasta. Basam Books 1999.
- Jasmiiniyöt. Eroottista runoutta Intiasta. Basam Books 2000.
- Revel, Jean-François – Ricard, Matthieu : Munkki ja filosofi. Basam Books 2000.
- Stevenson, Robert Louis: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia. Basam Books 2001.
- Comte-Sponville, André: Pieni kirja suurista hyveistä. Basam Books 2001.
- Strong, John: Buddha. Elämä ja teot. Art House 2002.
- Balzac, Honoré de: Tuntematon mestariteos ja muita novelleja. Basam Books 2002.
- Stevenson, Robert Louis: Huomispäivän laulu. Satuja täysikasvuisille. Basam Books 2003.
- Dalai-lama: Sydämeni neuvoja. Opas nykyihmiselle. Bazar 2004.
- Mehta, Gita: Joen sutra. Basam Books 2005.
- Lal, Vinay - Van Loon, Boris: Hinduismi vasta-alkajille ja edistyville. Jalava 2006.
Gáldut
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ ČSFD — 2001.
- ↑ Kuka kukin lea 2011, s. 261–262. Helsinki: Otava, 2011. 978-951-1-24712-8. (suomagillii)
- ↑ Hämeen-Anttila, Virpi: Kirjasampo.fi. Čujuhuvvon 16.12.2014. (suomagillii)
- ↑ a á b Virpi Hämeen-Anttila: Otava. Čujuhuvvon 16.12.2014. (suomagillii)
- ↑ Vantaan kulttuuripalkinto: Vantaa gávpot, vantaa.fi. Čujuhuvvon 02.07.2016. (suomagillii)
- ↑ Helmi 2/2013: Issuu. Čujuhuvvon 05.05.2016. (suomagillii)
- ↑ https://otava.fi/kirjailijat/markus-falk/ Otava. Čujuhuvvon 31.05.2018 (suomagillii)
Geahča maid
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- Virpi Hämeen-Anttila Kirjasampo.fi:s (suomagillii)