Umayya Abu-Hanna
| Umayya Abu-Hanna | |
|---|---|
| Riegádan | njukčamánu 17. beaivvi 1961:s[1][2] (61) dehe 1961:s[3] |
| Riikkavulošvuohta | |
| Bargu | |
| Ámmát | politihkkár, journalista ja girječálli |
| Giella | suomagiella |
Umayya Abu-Hanna (r. njukčamánu 17. b. 1961 Haifa, Israel)[4] lea girječálli, doaimmaheaddji ja Helssega gávpotstivrra ovddeš áirras. Son lea Suoma riikkavuloš ja lea iežas sániiguin suomapalestiinnalaš.[5]
Jagi 1981 Abu-Hanna fárrii Supmii mas son orui 30 jagi. Jagi 2010 son fárrii Vuolleeatnamiidda mas son ain orru. Abu-Hanna lea čállán guokte muittašangirjji ja girjji máŋggakulturvuođa birra.
Biografiija[rievdat | Rievdat gáldu]
Abu-Hanna riegádii jagi 1961 Haifas, Davvi-Israelis. Su bearaš lei ateistalaš, vaikko bearaš lei álgoálggos kristtalaš.[6] Abu-Hanna studerii Haifa universitehtas[6] dassážii go fárrii Supmii jagi 1981. Abu-Hanna gohcoda iežas suomapalestiinnalažžan.[5] Suomas son studerii Helssega universitehtas jagiid 1983–1990 ja Dáiddaindustriijalaš allaskuvllas mas son lea válmmaštuvvan dáidaga magisttarin.[4]
Jagiid 1991–1995 Abu-Hanna barggai Ylen Radio Suoma doaimmaheaddjin ja prográmmaláidesteaddjin ja jagiid 1995–1996 Ajankohtainen kakkonen-prográmma doaimmaheaddjin ja láidesteaddjin. Son lea maiddái čállán kolumnaid čuovvovaš aviissaide ja mágasiinnaide: Vihreä Lanka (1991), Anna (1998), Metro (1999–2002), Suomen Kuvalehti (2003) ja Helsingin Sanomat (2006–2007).[4] Jagiid 2002–2005 son oahpahii radio- ja tv-olggosbuktima Helssega ámmátallaskuvla Stadias.[4]
Jagiid 2004–2006 Abu-Hanna lei Dáidaga guovddášdoaibmagotti lahttu. Son barggai jagiid 2005–2010 Stáhta dáiddamuseas máŋggakulturvuođa áššedovdin[4] ja vehádatkoordináhtorin[7].
Juovlamánu 2010 Abu-Hanna fárrii Suomas Vuolleeatnamiid Amsterdamii. Guokte jagi maŋŋá son čálii Helsingin Sanomat -aviisii artihkkala mas son almmuhii ahte suopmelaš servodaga rasisma dán dalá golmmajahkásaš, Lulli-Afrihkás adopterejuvvon biebmonieidda vuostá lei sivva manin soai fárriiga Amsterdamii.[8] Artihkal čuoččáldahtii ságastallama ja earret eará Ilta-Sanomat -aviissa váldodoaimmaheaddji Ulla Appelsin kritiserii Abu-Hanna ahte dán lea dárbbašmeahttun negatiivvalaš govva Suomas.[9][10] Guovtte beaivvis Abu-Hanna artihkkalis šattai Helsingin Sanomat -aviissa neahttasiidduid jagi 2012 lohkojuvvon artihkal.[11]
Politihkalaš karriera[rievdat | Rievdat gáldu]
Jagi 1988 Abu-Hanna barggai Helssega universitehta studeantagotti stivrras.[12] Seamma jagi son válljejuvvui maiddái Helssega gávpotstivrii Ruoná lihtu ovddasteaddjin.
Abu-Hanna lei evttohas Suoma jagi 2004 europarlameantaválggain, mas son oaččui 12 730 jiena. Bohtosiid vuođul Abu-Hanna lei Ruoná lihtu njealjádin bivnnuheamos evttohas.[13] Son lei evttohas maiddái Suoma jagi 2009 europarlameantaválggain. Dán háve son oaččui dušše 8 684 jiena.[14]
Bálkkašumit[rievdat | Rievdat gáldu]
- 2002 – Bonnier journalistabálkkašupmi, jagi 2001 buoremus journalisttalaš ođastus guđa báhtareaddji doaimmaheddjiid TV-barggu kurssa birra[15]
- 2003 – Suoma oahpahusministeriija Suopma-bálkkašupmi[16]
- 2004 – Helssega universitehta Kristiina-instituhta Jagi Kristiina -bálkkašupmi[17]
- 2004 – Álbmotčuvgehussearvvi bálkkašupmi[18]
- 2008 – Kalevalaš nissoniid lihtu Larin Paraske -bálkkašupmi[19]
Duodji[rievdat | Rievdat gáldu]
- Nurinkurin. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 952-459-440-4. (suomagillii)
- Sinut. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-30807-3. (suomagillii)
- Multikulti: Monikulttuurisuuden käsikirja. Helsinki: Siltala, 2012. ISBN 978-952-234-064-1. (suomagillii)
- Alienin silmin – Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-244-7. (suomagillii)
Gáldut[rievdat | Rievdat gáldu]
- ↑ Internet Movie Database — 1990.
- ↑ ČSFD — 2001.
- ↑ https://aleph.nkp.cz/F/?func=find-c&local_base=aut&ccl_term=ica=mub20231173955
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Kuka kukin on 2011, s. 24–25. Helsinki: Otava, 2011. 978-951-1-24712-8. (suomagillii)
- ↑ 5,0 5,1 Parvikko, Tuija. Sinuiksi vieraan maan kanssa. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ 6,0 6,1 Suomalainen sekasikiö. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Monikulttuurisuus puhutti kuudennessa Presidenttifoorumissa: Presidentti.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Abu-Hanna, Umayya. Lottovoitto jäi lunastamatta: Helsingin Sanomat. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Appelsin, Ulla. Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne: Iltasanomat.fi. Čujuhuvvon 28.11.2018. (suomagillii)
- ↑ IS:n päätoimittaja Abu-Hannan kirjoituksesta: Vain prinssi ja herne puuttuvat: HS.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Pekonen, Juho-Pekka. Abu-Hannan rasismikirjoitus nousi kahdessa päivässä vuoden luetuimmaksi jutuksi: HS.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Helssega universitehta ylioppilaskunnan arkisto: Helssega universitehta. Čujuhuvvon 09.06.2009. (suomagillii)
- ↑ Leipola, Lasse. Umayya Abu-Hanna vihreiden ehdokkaana eurovaaleihin: Vihreä Lanka. Čujuhuvvon 09.06.2009. (suomagillii)
- ↑ Viralliset tulokset – koko maa: Vaalit.fi. Čujuhuvvon 13.06.2009. (suomagillii)
- ↑ Palkitut 2001: Suuri journalistipalkinto. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Opetusministeriö jakoi vuoden 2003 Suomi-palkinnot: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Voutilainen, Liisa. Umayya Abu-Hanna vuoden Kristiinaksi: Helsinki.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Kansanvalistusseuran palkinto 2004 Umayya Abu-Hannalle: Kansanvalistusseura. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
- ↑ Larin Paraske -palkinto: Kalevalaisten naisten liitto. Čujuhuvvon 16.03.2013. (suomagillii)