Umayya Abu-Hanna

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Umayya Abu-Hanna (r. njukčamánu 17. b. 1961 Haifa, Israel)[1] lea girječálli, doaimmaheaddji ja Helssega gávpotstivrra ovddeš áirras. Son lea Suoma riikkavuloš ja lea iežas sániiguin suomapalestiinnalaš.[2]

Jagi 1981 Abu-Hanna fárrii Supmii mas son orui 30 jagi. Jagi 2010 son fárrii Vuolleeatnamiidda mas son ain orru. Abu-Hanna lea čállán guokte muittašangirjji ja girjji máŋggakulturvuođa birra.

Biografiija[rievdat | edit source]

Abu-Hanna riegádii jagi 1961 Haifas, Davvi-Israelis. Su bearaš lei ateistalaš, vaikko bearaš lei álgoálggos kristtalaš.[3] Abu-Hanna studerii Haifa universitehtas[3] dassážii go fárrii Supmii jagi 1981. Abu-Hanna gohcoda iežas suomapalestiinnalažžan.[2] Suomas son studerii Helssega universitehtas jagiid 1983–1990 ja Dáiddaindustriijalaš allaskuvllas mas son lea válmmaštuvvan dáidaga magisttarin.[1]

Jagiid 1991–1995 Abu-Hanna barggai Ylen Radio Suoma doaimmaheaddjin ja prográmmaláidesteaddjin ja jagiid 1995–1996 Ajankohtainen kakkonen-prográmma doaimmaheaddjin ja láidesteaddjin. Son lea maiddái čállán kolumnaid čuovvovaš aviissaide ja mágasiinnaide: Vihreä Lanka (1991), Anna (1998), Metro (1999–2002), Suomen Kuvalehti (2003) ja Helsingin Sanomat (2006–2007).[1] Jagiid 2002–2005 son oahpahii radio- ja tv-olggosbuktima Helssega ámmátallaskuvla Stadias.[1]

Jagiid 2004–2006 Abu-Hanna lei Dáidaga guovddášdoaibmagotti lahttu. Son barggai jagiid 2005–2010 Stáhta dáiddamuseas máŋggakulturvuođa áššedovdin[1] ja vehádatkoordináhtorin[4].

Juovlamánu 2010 Abu-Hanna fárrii Suomas Vuolleeatnamiid Amsterdamii. Guokte jagi maŋŋá son čálii Helsingin Sanomat -aviisii artihkkala mas son almmuhii ahte suopmelaš servodaga rasisma dán dalá golmmajahkásaš, Lulli-Afrihkás adopterejuvvon biebmonieidda vuostá lei sivva manin soai fárriiga Amsterdamii.[5] Artihkal čuoččáldahtii ságastallama ja earret eará Ilta-Sanomat -aviissa váldodoaimmaheaddji Ulla Appelsin kritiserii Abu-Hanna ahte dán lea dárbbašmeahttun negatiivvalaš govva Suomas.[6][7] Guovtte beaivvis Abu-Hanna artihkkalis šattai Helsingin Sanomat -aviissa neahttasiidduid jagi 2012 lohkojuvvon artihkal.[8]

Politihkalaš karriera[rievdat | edit source]

Jagi 1988 Abu-Hanna barggai Helssega universitehta studeantagotti stivrras.[9] Seamma jagi son válljejuvvui maiddái Helssega gávpotstivrii Ruoná lihtu ovddasteaddjin.

Abu-Hanna lei evttohas Suoma jagi 2004 europarlameantaválggain, mas son oaččui 12 730 jiena. Bohtosiid vuođul Abu-Hanna lei Ruoná lihtu njealjádin bivnnuheamos evttohas.[10] Son lei evttohas maiddái Suoma jagi 2009 europarlameantaválggain. Dán háve son oaččui dušše 8 684 jiena.[11]

Bálkkašumit[rievdat | edit source]

Duodji[rievdat | edit source]

  • Alienin silmin – Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-244-7. (suomagillii)

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kuka kukin on 2011, s. 24–25. Helsinki: Otava, 2011. 978-951-1-24712-8. (suomagillii)
  2. 2,0 2,1 Parvikko, Tuija. Sinuiksi vieraan maan kanssa. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  3. 3,0 3,1 Suomalainen sekasikiö. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  4. Monikulttuurisuus puhutti kuudennessa Presidenttifoorumissa: Presidentti.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  5. Abu-Hanna, Umayya. Lottovoitto jäi lunastamatta: Helsingin Sanomat. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  6. Appelsin, Ulla. Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne: Iltasanomat.fi. Čujuhuvvon 28.11.2018. (suomagillii)
  7. IS:n päätoimittaja Abu-Hannan kirjoituksesta: Vain prinssi ja herne puuttuvat: HS.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  8. Pekonen, Juho-Pekka. Abu-Hannan rasismikirjoitus nousi kahdessa päivässä vuoden luetuimmaksi jutuksi: HS.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  9. Helssega universitehta ylioppilaskunnan arkisto: Helssega universitehta. Čujuhuvvon 09.06.2009. (suomagillii)
  10. Leipola, Lasse. Umayya Abu-Hanna vihreiden ehdokkaana eurovaaleihin: Vihreä Lanka. Čujuhuvvon 09.06.2009. (suomagillii)
  11. Viralliset tulokset – koko maa: Vaalit.fi. Čujuhuvvon 13.06.2009. (suomagillii)
  12. Palkitut 2001: Suuri journalistipalkinto. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  13. Opetusministeriö jakoi vuoden 2003 Suomi-palkinnot: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  14. Voutilainen, Liisa. Umayya Abu-Hanna vuoden Kristiinaksi: Helsinki.fi. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  15. Kansanvalistusseuran palkinto 2004 Umayya Abu-Hannalle: Kansanvalistusseura. Čujuhuvvon 20.05.2014. (suomagillii)
  16. Larin Paraske -palkinto: Kalevalaisten naisten liitto. Čujuhuvvon 16.03.2013. (suomagillii)

Geahča maid[rievdat | edit source]