Norgga ruvdno

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Dát artihkal gullá sámegiel Wikipedia vuođđoartihkkaliide.

Norgga ruvdno (ISO 4217) lea ruhtaovttadat Norggas. Ovtta norgga ruvnnos leat 100 evrre. Valuhtta ISO 4217-koda lea NOK, muhto lea dábáleabbo gohčodit valuhtta ruvdnon ja čállit ",-" govasteamen. Norgga ruvdno lea sentrálabáŋkolága mielde bággomáksinovttadat Norggas, ja lea leamaš riika almmolaš valuhtta dan rájes go buhttejuvvui nu gohčoduvvon dárogillii daler ja skilling jagis 1875.

Ruvdno lea eará davviriikkaid ruhtaovttadat maid, earet eará Dánmárkus, Ruoŧas (krona) ja Islánddas (króna)

Historjá[rievdat | edit source]

Norgga ruvdno introduserejuvvui jagis 1875, ja buhtadii ovtta speciedalera njeallje ruvnno vuostái juohke speciedalera ovddas. Ruvnno sisafievrredeapmi bijai Norgga Skandinávalaš ruhtauniovnna (Den skandinaviske myntunionen) vuollái mii vuođđuduvvui guokte jagi árabut, jagis 1873. Uniovdna loahpahuvvui jagis 1914, muhto goitge váljjeje Norga, Dánmárku ja Ruoŧŧa doalahit iežaset ja dál sirrejuvvon valuhtaid.

Ruhtauniovnna siskkobealde lei norgga ruvnno gollestandardda 2 480 ruvnno ovtta kilo ráinnas golli ovddas. Dát standárda fas sisafievrreduvvui gaskal 1916:ii ja 1920ii, ja fas gaskal 1928ii ja 1931:a. Jagi 1913ii šattai ruvdno baicce čatnot brihttálaš pundii mas 19,9 ruvnno devddi ovtta punda. Jagis 1939ii šattai ruvdno čatnot USA dollarii, gos 4,4 ruvnno vástidedje juohke dollarii. Go Norga lei nazisttalaš okkupašuvnna vuolde (nuppi máilmmesoađis) de šattai ruvdno čatnot Duiska riksmárkkii vuostái gos 1 ruvdno vástidii 0,6 riksmárkái, ja máŋŋelaš lei 1 NOK=0,57 RIM. Maŋŋel soađi šattai ruvdno fas čatnot brihttalaš punda ja USA dollara vuollái.

Jagis 1992 valji Norgga Báŋku mannat eret daid fásta cuvkenkuršain, ja manai márkanheivehan golgii kuršaide. Dá lea maid Norgga báŋku dálá vuohki cuvkenkuršat meannudeapmi.