Njukčamánu 27.

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Njukčamánu 27. beaivi lea gregoriánalaš kaleandara mielde jagi 86. beaivi (gárgádusjagi 87. beaivi). Jagis leat vel 279 beaivve.

Nammabeaivvit

• sámi kaleandar: Sávlos
• dáža kaleandar: Rudolf, Rudi
• ruoŧŧelaš kaleandar: Rudolf, Ralf
• suopmelaš kaleandar: Sauli, Saul
• suomaruoŧŧelaš kaleandar: Torvald
• Suoma ortodoksalaš kaleandar: Matja

Riegádeamit

• 1845 – Nobel kemiijabálkkašumi vuoitán duiskalaš fysihkkar Wilhelm Konrad Röntgen
• 1886 – Arkkitehta Ludwig Mies van der Rohe
• 1901 – Vulle Vuojaša sárgojeaddji Carl Barks

Jápmimat

• 1191 – Poava Klemens III
• 1378 – Poava Gregorius XI
• 1850 – Wilhelm Beer, astronoma
• 1864 – Jean-Jacques Ampère, fránskalaš dieđedutki
• 1923 – Sir James Dewar, kemista
• 1968 – Juri Gagarin, sovjetlihttulaš kosmonauta (vuosttáš olmmoš gomuvuođas)
• 1972 – M. C. Escher, vuolleeatnamalaš dáiddár
• 1973 – Timo K. Mukka, suopmelaš girječálli, diktačálli ja dáiddár
• 1998 – Ferry Porsche, Porsche biilafabrihkka ásaheaddji
• 2002 – Milton Berle, neavttár ja komihkár
• 2002 – Dudley Moore, neavttár ja musihkkár
• 2006 – Stanisław Lem, polskkalaš scifi-girječálli

Ávvudeamit

	Čoahkkáigeassu Njukčamánu 27. beaivvis
	Vulle Vuojaša sárgojeaddji Carl Barks 1378 – Poava Gregorius XI jámii. 1845 – Nobel kemiijabálkkašumi vuoitán duiskalaš fysihkkar Wilhelm Konrad Röntgen riegádii. 1886 – Arkkitehta Ludwig Mies van der Rohe riegádii. 1901 – Vulle Vuojaša sárgojeaddji Carl Barks riegádii. 1968 – Vuosttáš olmmoš gomuvuođas, sovjetlihttulaš kosmonauta Juri Gagarin, jámii. 2006 – polskkalaš scifi-girječálli Stanisław Lem jámii. rievdat - beaivát

---

Geahča maid: Kaleandar - Njukčamánu 26., Njukčamánu 28.