Njuikes sisdollui

Kalaallit Nunaat

Wikipedia'as/is
Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!
Kalaallit Nunaat
Ruonáeana
Leavga
Leavga
Vearjogovva
Vearjogovva
Kárta
Kárta
Gonagas Frederik X
Stáhtaministtar Kim Kielsen
Oaivegávpot Nuuk
Viidodat 2 166 086 km²
Olmmošlohku 56 452
 – ássečoahkkisvuohta 0,027/km²
Virggálaš gielat Ruonáeatnangiella
(Kalaallisut)
Valuhta Dánmárkku ruvdno ()
Nationálalávlla Nuna asiilasooq
Interneahtta-TLD .gl


Kalaallit Nunaata gárta.

Kalaallit Nunaat[1] (muhtumin maid Ruonáeana[1], dánskkagillii: Grønland) lea máilmmi stuorimus suolu. Kalaallit Nunaat gullá Dánmárkui, muhto das lea maid siskkáldas iešstivrejupmi, iige dat omd. gula EU:ii, dego Dánmárku. Politihkalaččat Kalaallit Nunaat gullá Eurohpái, muhto geográfalaččat Davvi-Amerihkái.

Ruonáeatnama kalaallisutgiel namma lea Kalaallit Nunaat, mii máksá 'olbmuid eana'. Ovdal go ođđa čállinvuohki váldojuvvui atnui 1970-logus namma čállo Kalâtdlit Nunât. Dakkár riikka namma lei maid poastamearkkain jagi 1978 rádjái.

Riikka dánskkagiel namma, Grønland lea vikiŋggaid árbi ja máksá ’ruonas eana’, mas boahtá maiddái riikka nubbi davvisámegiel namma, Ruonáeatnan.

Inatsisartut lea Kalaallit Nunaata ovtta gámmára parlameanta. Das leat 31 lahtu, geat válljejuvvojit njealji jagi gaskkaid relatiiva válgavugiin. Kalaallit Nunaatas galget maiddái guokte parlameantalahtu Dánmárkku stuorradiggái.

Váldobellodagat leat sosiálademokráhtalaš Siumut ja liberálalaš Atassut. Jagi 2009 stuorámus bellodahkan šattai gurutbellodat Inuit Ataqatigiit.

Jagi 1975 rájes Kalaallit Nunaat lea gullan EECii, muhto guđii dan jagi 1985. Dan dihte iešstivrenguovlun Kalaallit Nunaat ii gulage Eurohpá uniovdnii, vaikko dat gullá Davviriikkaid ráđđái lahttun.

Kalaallit Nunaata oaiveministtar lea Aleqa Hammond, gii gullá Siumut-bellodahkii.

Hálddahusguovllut

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Dálá guovlojuohkin

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Hálddahusguovllut ođđajagimánu 1. 2009 rádjái

Ođđajagimánu 1. 2009 rájes Kalaallit Nunaat lea juhkkojuvvon njealji hálddašanguvlui: Kujalleq, Qaasuitsup, Qeqqata ja Sermersooq. Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci ii gula mihkkege hálddašanguvlui. Dasa lassin amerihkálaš girdinšillju Thule Air Base (Pituffik), mii lea enklávan Qaasuitsup-hálddašanguovllu siste, ii gula mihkkege hálddašanguvlui.

Boares guovlojuohkin

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Ođđajagimánu 1. beaivvi 2009 rájes Kalaallit Nunaatas ledje golbma leana: Kitaa/Oarje-Ruonáeatnan, Tunu/Nuorta-Ruonáeatnan ja Avannaa/Davvi-Ruonáeatnan. Kitaas ledje 15 gieldda, Tunus guokte ja Avannaas okta. Stuorra Davvenuorta-Kalaallit Nunaata Álbmotmeahcci lei buot golmma leana guovllus iige dat gula mihkkege gildii.

Kitaa (Oarje-Ruonáeatnan)

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Kalaallit Nunaata golbma boares leana

Lulligielddat:

Guovdogielddat:

Davvegielddat:

Tunu (Nuorta-Ruonáeatnan)

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Avannaa (Davvi-Ruonáeatnan)

[rievdat | rievdat wikiteavsttain]

Kalaallit Nunaata virggálaš giella lea ruonáeatnangiella, muhto dánskkagiella lea maid dehálaš giella.

  1. a á Riikkaid namat čieža gillii 21.10.2009, beaiváduvvon 19.02.2019: Ruovttueatnan gielaid guovddáš. Čujuhuvvon 23.04.2019.
  2. Baunbæk, Lene (doaim.). Greenland in Figures 2010 05.2010: Statistics Greenland. Čujuhuvvon 21.06.2010. (eaŋgalsgillii)