Inuhkat

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Inuhkat ellet Davvi-Amerihká mearragáttiin Alaskkas Labradori rádjái. Ásias sii ellet Beringanuori gáttiin ja Ruonáeatnamis oarje- ja nuortaguovlluin. Inuhkat eai leat Alaskka áidna álgoálbmot, doppe ellet maid aleuhtat ja indiánat. Aleuhtat sulastahttet inuhkaid kultuvvra ja náli bealis. Dan dihtii ollusat gáddet aleuhtaid dušše inuhkaid vuollejoavkun.

Álbmoga namma[rievdat | edit source]

Inuhkaid gohčodit maid eskimo-namain. Sátni "eskimo" lea algonkaindiánat addán ja dat oaivvilda "njuoska bieggu borri". Inuhkat ieža gohčodit iežaset inuhkan mii oaivvilda olmuid. Olmmoš lea inuk ja olbmot leat inuit.

Giella[rievdat | edit source]

Go inuhkat leat duháhiid jagiid ássan viiddis guovlluin, de sin giella lea juohkášuvvan máŋgga eará suopmanin. Inuhkaid ja aleuhtaid gielat ráhkadit ovttas oktasaš giellajoavkku. Inuhkkaid giella juhkkojuvvo guvttiin luohkáin, 1) nuortaluohkkái, mii hállojuvvo Davvi-Jiekŋameara gáttiin gitta Ruonáeatnamii, ja 2) oarjeluohkkai, mii hállojuvvo Amerihka ja Ásia gáttiin ja Alaskka oarjelulli osiin.

Inuhkaid giella čállojuvvo guovttelágan alfabehtain. Alaskkas ja Ruonáeatnamis geavahuvvojit seammalágan alfabehtat. Ruonáeatnanlaš inuhkka ii ádde maid kanadalaš inuhkka čállá iige nu bures maid son hálla. Goittotge sierra suopmanguovlluid olbmot sáhttet vehá áddet nuppiideaset. Ja dan geažil lea árvoštallojuvvon ahte inuhkat leat oktii buohkat hállan seamma giela. Giella gohččoduvvo earáláhkai iešguđetge guovlluin. Alaskkas suopman lea inupiat, Ruonáeatnamis kalaalisut ja Kanádas inuktitut, man čállinvuohki lea earálágan.