Nils-Aslak Valkeapää

Wikipedia
(Ođđasitstivrejuvvon siiddus Áillohaš)
Njuike: navigašuvdna, oza
Dán artihkkalis soitet leat čállinfeaillat. Jus hálidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Nils-Aslak Valkeapää dahjege Áillohaš lei sápmelaš dáiddar, diktačálli ja juoigi. Riegádii 23.3.1943 Eanodagas, jámii 27.11.2001 Espoos. Lappi leanadáiddar 1978-83.


Áillohaš lei poehta/girječálli, musihkkár/juoigi, govvadáiddár ja neavttár, gii gaskkustii ja oainnusindagai sámi kultuvrra sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Nuba leaige deaŧalaš ovddasteaddji sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda. Sutnje lei luondu mávssolaš. Sus eai gávdnon riikarájit. Son vánddardii miehtá máilmmi ja doalai konsearttaid ja čájálmasaid. Son lei stuorra dáiddár olggobealde Davviriikkaid. Sutnje eai lean rájit dáiddalaš ovdanbuktinmálliin ge.[1]

Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos movttidahttingáldu. Dát lea báidnan su dáidaga, beroškeahttá šáŋras. Sutnje lei jápmin maid lunddolaš oassi eallimis. Áillohaš guđii stuora ártna 40 jagi doaibmamis. Vaikko ii leat šat ieš min gaskkas, de eallá ain su vuoiŋŋalaš ja kultuvrralaš árbi su poesiija, musihka, govaid bokte – ja vel áinnas Lásságámmi ja dan barggu bokte mii galgá dás dahkkot.[2]

Duojit[rievdat | edit source]

Čállosat ja girjjit[rievdat | edit source]

  • Terveisiä Lapista 1971, dárogillii Helsning fra sameland 1979, eang. Greetings from Lapland 1983 (pamfleahta)
  • Giđa ijat čuovgadat 1974, suomagillii Kevään yöt niin valoisat 1980
  • Lávllo vizár biellocizáš 1976
  • Ádjaga silbasuonat 1981
  • Ruoktu váimmus 1985 : dárogillii Vidderna inom mig 1987
  • Vindens veier 1990
  • Trekways of the wind 1994
  • Ich bin des windigen Berges Kind 1985
  • Beaivi áhčážan 1988 : dárogillii Solen, min far 1990, suomagillii Aurinko, isäni 1992, Fadir min, solin 1992
  • Nu guhkkin dat mii lahka : dárogillii Så fjernt det naere 1994
  • Jus gaccebiehtár bohkosivččii 1996
  • Girddán, seivvodan 1999
  • Eanni, eannážan 2001

Girji Beaivi áhčážan lea gohčoduvvon main sámiid albmolaš eposin. Girjji namma čujuhage sámiid dološ myhtii, mas sámit govvejuvvojit beaivvi mánáin. Girjái Áillohaš lea čohkken historjjálaš govaid sámiin birra máilmmi. Girji vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi jagis 1991.

Áillohaš lea doaimmahan girjji Don čánat mu alccesat 1992, mas lea teavsttat maid Paulus Utsi lea čállán.

Musihkka[rievdat | edit source]

Čujuhusat[rievdat | edit source]