Ynys Enlli

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search
Enlli čuovgatoardna

Ynys Enlli (eaŋgalasgillii: Bardsey Island) lea Kymraeatnama guđát stuorimus suolu eatnama davveoasis Llŷna njárgga oarjegeažis. Suolu lea 2,5 kilomehtera guhkki ja dan alimus báiki Mynydd Enlli badjána 167 mehtera mearragierraga bajábeallái. Viidodat lea 180 hektára ja mátki nannánii golbma kilomehtera.[1] Dušše moadde olbmo ássá dán áigge sullos, muhto doppe lea hostealla gussiide.[2][3] Sullui beassá fatnasiin Porth Meudwy hápmanis Aberdaron gilis.[4][5]

Historjá[rievdat | edit source]

Sullo oarjeoasis gávdnon ditnu bihtát duođastit, ahte Ynys Enllis leat leamašan olbmot jo sullii 1000–2000 jagi ovdal Kristusa.[6] Bassi Cadfan (kymragillii: Sant Cadfan) vuođđudii kloastara sullo davvegeahčái 500-logus maŋŋel Kristusa.[7] Dat šattai fargga dehálaš báikin bassivádjoleddjiide ja árbedieđu mielde juobe 20 000 bassi olbmo leat hávdáduvvon sullui.[8][9] Álgoálgosaš kelttalaš kloasttar buhttejuvvui 1200-logus Bassi Maria augustinolaš kloastariin (kymragillii: Abaty Awstinaidd y Santes Fair), muhto datge duššai jagis 1537, go Eŋglándda gonagas Henrik VIII (kymragillii: Harri VIII) fallehii sullui.[10][11] Dan maŋŋá Ynys Enlli lei mearrarievváriid ássanbáikin gitta dasa, go suolu šattai Niwbwrcha lordda opmodahkan ja dohko vuođđuduvvui eanadolliid ja guolásteddjiid gilli 1700-logu gaskamuttus.[12][13]

1700-logu loahpas Ynys Enlli oaččui iežas "gonagasa" (kymragillii: Brenin Enlli), gean bargu lei čoaggit vearuid ja čoavdit ássiid gaskasaš riidduid. Ii leat dieđus, mii lei vuosttas gonagasa namma ja mo árbevierru álggii, muhto oktiibuot vihtta olmmoš gearggai bargat Enlli gonagassan ovdal jagi 1926, goas árbevierru nogai maŋimus gonagasa Love Pritcharda jámidettiin.[14]

Jagis 1821 válbmanii 30 mehtera alla Enlli čuovgatoardna (kymragillii: Goleudy Enlli), guhte lea olles Stuorra-Britannia alimus njealjehasa hápmásaš čuovgatoardna.[15][16] Jagis 1913 sullos lei čuovgatoartna huksehusaid lassin guoktenuppelohkái viesu, guđiin stuorimus oassi ledje eanadolliid dálut. Mánát ožžo skuvlaoahpahusa sullii guokte diimmu juohke beaivve.[17] Jagis 1953 sullui vuođđuduvvui loddedutkanstašuvdna ja jagis 1979 Ynys Enlli Vuođđudus (kymragillii: Ymddiriedolaeth Ynys Enlli) osttii olles sullo ulbmilin gáhttet dan luonddu, huksehusaid ja arkeologalaš čuozáhagaid.[18][19]

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. https://www.enlli.org/amdano
  2. https://www.bardsey.org/gwybodaeth-hanfodol
  3. https://www.bbfo.org.uk/stay
  4. https://www.enlli.org/gwybodaeth-hanfodol
  5. https://www.bardseyboattrips.com
  6. https://www.enlli.org/hanescynnar
  7. http://penllyn.com/1/compages/enlli/enlli.html
  8. http://www.pilgrims-way-north-wales.org/hanes.html
  9. http://www.llyn.info/indexcym.php
  10. https://www.enlli.org/hanes
  11. Y Dref Werdd ar Ynys Enlli 28.8.2017: Llafar Bro.
  12. https://www.enlli.org/hanes
  13. Y môr-ladron Cymreig 14.8.2019: BBC Cymru Fyw.
  14. https://www.enlli.org/breninenlli
  15. https://www.enlli.org/hanes
  16. Y straeon tu ôl i rai o oleudai Cymru 20.8.2019: BBC Cymru Fyw.
  17. Isaac Rowlands. Ynys Enlli a’i thrigolion 1913.
  18. Bywyd Gwyllt Ynys Enlli.
  19. https://www.enlli.org/ymddiriedolaeth-ynys-enlli