Suovasteapmi

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza
Suovasvuostá Gruyère
Lapsang Souchong, suovasdeadja
Suovasbiergu
Suovasvuola

Suovastuhttin lea árbevirolaš vuohki seailudit bierggu[1], guoli[2] ja eará biepmuid. Suovastuhttin dahká ahte biebmu riibá guhkit ja addá mágu. Suovastuhttin lea go heŋge borramuša muorrasuova ovdii oanehit dahje guhkit áiggi. Sáhttá galbmasis dahje lieggasis suovastuhttit. Ovdal go suovastuhttá, de galgá sáltet. Suovastuhttin lea dovddus geađgeáiggi rájes.

Galbmasis suovastuhttit[rievdat | edit source]

Galbmasis suovastuhttin lea dábáleamos vuohki suovastuhttit sáivaguliid, danne go lea buorre riibadanvuohki. Go suovastuhttá de šaddá borramuššii suodjaleaddji "cuozza" mii goddá baktearaid. Ovttas sohkkariin ja sálttiin dahká dát ahte biebmu riibá máŋga vahkku gállosis. Suovasguolis leat valjit antioksidánttat.

Lieggasis suovastuhttit[rievdat | edit source]

Lieggasis suovastuhttá unna suovastuhttingámmáraččas, suovastuhttinkássas dahje stuorát suovastuhttinrusttegis. Sáhttá buotlágan guliid suovastuhttit lieggasis. Dábáleamos lea suovastuhttit dápmoha, luosa, makrealla ja rávddu. Guoli galgá sáltet ja ruddet juobe moadde diimmu ovdal ge. Temperatuvra galgá leat 79-100°C. Guolli lea gárvvis 20 - 30 minuhtas.

Gáldut[rievdat | edit source]

  1. Hætta, Inga Laila ja Hætta Skarvik, Inga: Ruoktumet, s. 172-173. Kárášjohka: Davvi Girji, 1996. 82-7374-302-0.
  2. Hætta, Inga Laila ja Hætta Skarvik, Inga: Ruoktumet, s. 154. Kárášjohka: Davvi Girji, 1996. 82-7374-302-0.

Liŋkkat[rievdat | edit source]