Ruoŧa sámeskuvla
Ruoŧa sámeskuvla dálá hámis lea gávdnon 1962 rájes[1]. Ruoŧa sámiin leat guokte molssaeavttu skuvlaválljemis: juogo stáhtalaš sámeskuvla dahje gielddalaš vuođđoskuvla (dasa lassin gávdno maiddái friijaskuvllat). 1981 rájes sámeskuvllat leat Sámeskuvlastivra hálddus[1]. Ruoŧas gávdojit vihtta sámeskuvlla ja dain lea sullii 180 oahppi (jagi 2017). Sámeskuvlastivra lea hálddahuseiseváldi mii lea Ruoŧa Sámedikki vuollásaš. Sámediggi vállje vihtta lávdegoddelahtu geat jođihit eiseválddi. Sámeskuvlastivra galgá sámeskuvllaid hálddašeami lassin, maiddái bargat dan ovdii ahte sámi oahppit geat iešguđet sivaid geažil eai vácce sámeskuvlla goittoge besset oahppat sámegiela ja sámi kultuvrra birra. Dasa lassin sámeskuvlastivra galgá ráhkadit ođđa oahppaneavvuid.
Sámeskuvllat galget skuvlalága mielde ( Skollagen (2010:800) seailluhit ja ovddidit sámegiela ja sámi kultuvrra. Sámeskuvla galgá velá seammaláhkai go vuođđoskuvla oahpahit máhtuid ja árvvuid mat oahppit dárbbašit viidáset skuvlejupmái. Jus sámeskuvla ii nagot lágidit alladássásaš oahpahusa, oahppit ožžot fuonit eavttuid háhkat boahttevaš oahpu. Jus sámegieloahpahus ja oahppu sámi kultuvrra birra eahpelihkkostuvvá, de sámi mánáid identitehtaovdáneapmi sáhttá váttásmuvvat. Dáinna lágiin maiddái eavttut seailluhit sámegiela ja sámi kultuvrra sáhttet hedjonit.
Sámeskuvllaid stuorámus váttisvuohta lea ahte oahppan oahpaheaddjit ja oahppaneavvut váilot. Dát lea leamašan dihtosis máŋggaid logiid jagiid muhto lea velá otnege stuorra váttisvuohta.
Historjá[rievdat | rievdat gáldu]
Ruoŧa stáhta čađahii vuosttaš doaibmabijuid oahpahit ja dahkat sámiid risttálažžan 1600-logus. Dát lei muhtun oase čatnasan girku miššovdnabargui ja muhtun oase Ruoŧa háliidus ovttastahttit sámiid ja ruoŧabeal Sámeeatnamiid ruoŧa stáhtain. Dan áigge huksejedje girkuid sámiid eatnamiidda. Sámiin lei bággu vuolgit girkui bassibeivviid, vai dat ohppe risttálašvuođa oahpu. Jagi 1632 Skytteanska skolan ásahuvvui, mii galggai skuvlet sámi báhpaid. Čuvvovaš jahkečuđiid manus bohte lapp-skuvllat muhto dat eai orrun nu ávkkálaččat ja dan sadjái Ruoŧŧa bálkkáhii johtti katekehtaid.
1900-logu álggus gávdnojedje lapp-álbmotskuvllat, katekehtaskuvllat, dálvegurssat, dábálaš álbmotskuvllat ja miššovdnaskuvllat. 1913 sámiid skuvlejupmi reformerejuvvui ja dat nu gohčoduvvon nomádaskuvllat ásahuvvojedje. Nomádaskuvllat ledje ovddemustá boazosápmelaččaid mánáid várás, namalassii daidda geat dan áigge ledje Ruoŧa meroštallamiid mielde "albma sápmelaččat". Sosiáladarwimismalaš ja nállebiologlaš ideat báidne dan áigge jurddašanvugiid. Dát jurddašanvuogit ledje mihtilmasat dutkamis mii dáhpáhuvai ovdal reformmaid, mas bođii ovdan ahte sámemánáid eai ovdamearkka dihte ožžon smáhkkestit máilmmi boazoeallima olggobealde. Stáhta árválusaid mielde sámit galggašedje bissut nomádan ja ii biddjojuvvot vuostálagaid modearna servodagain. Dan sivas orui heivvolaš ráddjet sámiid skuvlejumi, mii dáinna lággin ii lean ovttadássásaš dainna maid ruoŧa oahppit ožžo. Dát vuoigŋa vuohttu maiddái dan áigge oahppaneavvuin. Hjalmar Lundbohm, gii lei mielde moadde dutkamis mat guske sámiide, oaivvildii ahte nomádaskuvllaid oahppogirji ovddemustá galggašii gieđahallat sámiid iežaset diliid, ja dušše oahppat veahá máilmmi birra: "Dat leat lihkolaččat go aiddo máhttet nu olu go dárbbašit nu ahte dat nagodit eallit dan guovllus gos dat ellet ja dáinna lágiin leat eanemus ávkin earáide vel."
Jagi 1977 nomádaskuvla molssui nama ja šattai sámeskuvlan.
Riikadárkkástusa guorahallan[rievdat | rievdat gáldu]
Riikadárkkástus guorahalai sámeskuvlla oahppiid oahppobohtosiid ja guorahalai movt oahppobohtosat ovdánedje dan maŋŋá go oahppit guđđe sámeskuvlla[1]. Guorahallamis bođii ovdan ahte measta buot sámeskuvlla oahppit ožžo unnimus E (vuolimus dohkálaš árvosáni) sámegiela ávdnasis, muhto máŋga jearahallamat čujuhit dasa ahte oahppit eai oahpa doarvái bures hupmat sámegiela[1].