Radon

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Radon lea vuođđoávnnas ja radioaktiiva árvogássa. Dan namahus lea Rn ja atomanummar 86. Dábáleamos isotohpa lea radon-222 mii šaddá go radium-226 juohkása. Dat juohkáseapmi lea oassi dan juohkásanráiddus mii álgá urána-226 ja loahpá ladju-206:in. Radon-222:is lea bealidanáigi mii bistá 3,8 beaivvi. Dat lea gássa mii leavvá álkit báktevuođus mas lea alla mearri urána ja radium ja manná viesuid sisa. Radongássa ii leat iešalddis várálaš, muhto go dat juohkása de dat ráhkada vahátlaš ioniserejeaddji suonjardeami, eanemustá alfapartihkkaliid.

Gos radon gávdno?[rievdat | edit source]

Radon gávdno measta miehtá. Dan geažil lea ruvkkiin, bákteráigiin ja dološ gealláriin olu radon. Radon maid boahtá maiddái bajás eatnamis ja alla mearit šaddet jos lea vuodjagoalki, muhto dábálaččat radon bieđgana jođánit atmosferii go áibmu lieggana ja muđui lihkada.

Guđenai báktešlájas lea iežas uránamearri ja radona mearri eatnan labi molsašuddá. Juohke gielddas lea dábálaččat kárta mii čájeha gokko lea alla, dábálaš dahje vuollegaš radonvárra.

Dábálaš sivva alla mearrái viesuid siste lea ahte radon boahtá sisa dakko gokko ii leat divttis láhtti ja eatnama vuostá dahje láhtti ja geallárseinniid vuostá. Go áibmu lieggana viesuid siste de eatnama áibmu viggá njammásit dohko, earenoamážit jus eanan luoitá čađa áimmu, dego sáttu dahje čievra. Boareslágan viesuid mat ceaggájit buolžžain sáhttet oažžut alla meari.