Oamastangehčosat
Gielladieđas, oamastangeažus dahjege oamastanaffiksa (latiinnagiella: affixum possessivum) lea geažus dahje affiksa mii laktása muhtun sátnái. Dat dovddaha ovddemusat oamasteami ja gullevašvuođa.
Máilmmis leat ollu gielat, main leat oamastangehčosat. The World Atlas of Language Structures logahallá 642 giela main leat oamastangehčosat dahje oamastanprefivssat.
Sámegielat[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Davvisámegiella[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Davvisámegielas leat oamastangehčosat. Dat laktásit substantiivvaide (omd. eadnásat), pronomenii ieš (omd. iežan, iežat, alccesat), resiprohkalaš pronomeniidda (omd. guhtet guoimmiset), postposišuvnnaide (omd. bálddastis) ja negatiiva supiidnaverbii (omd. aman, amat, amas jna). Dábáleamos geavahus, goittoge 2000-logu álggus, dáidá leat pronomena ieš hárrái. Substantiiva+oamastangeažus geavaheapmi lea unnon. Go veardida boarráset girječálliid giela (riegádan jagiid 1850–1930) ja nuorat girječálliid giela (riegádan 1970-1980) de fuomáša ahte ieža- + substantiiva lea buori muddui boahtán substantiiva + oamastangeažus sadjái. Boarráset girječállit atnet ieža + substantiiva oalle unnán, vuosttažettiin earuheaddji cealkagiin: Mun jurddašin eambbo eatni go iežan dili birra.
Davvisámegiela oamastangehčosat[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Davvisámegielas leat oktiibuot gávccinuppelot oamastangehčosa, guokte gehčosa guđenai persovdnii. Nubbi laktása substantiivii man loahppa lea vokála ja nubbi substantiivii man loahppa lea konsonánta:
| Loahppa lea vokála | Loahppa lea konsonánta | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ovttaidlohku | Guvttiidlohku | Máŋggaidlohku | Ovttaidlohku | Guvttiidlohku | Máŋggaidlohku | |
| 1.p | -n | -me | -met | -an | -eame | -eamet |
| 2.p | -t | -de | -det | -at | -eatte | -eattet |
| 3.p | -s | -ska | -set | -is | -easkka | -easet |
Pronomen ieš ovdamearkan:
| Akkusatiiva-genitiiva: ieža- | Illatiiva: alcces- | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ovttaidlohku | Guvttiidlohku | Máŋggaidlohku | Ovttaidlohku | Guvttiidlohku | Máŋggaidlohku |
| iežan | iežame | iežamet | alccesan | alcceseame | alcceseamet |
| iežat | iežade | iežadet | alccesat | alcceseatte | alcceseattet |
| iežas | iežaska | iežaset | alccesis | alcceseaskka | alcceseaset |
Substantiiva + oamastangeažus[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Go substantiivii lakása oamastangeažus de kásusdovddaldat dávjá rievdá:
| Vokálamátta: 'oabbá' | ||||
|---|---|---|---|---|
| Oamastangehčosa haga | Oamastangehčosiin | |||
| Ovttaidlohku | Máŋggaidlohku | Ovttaidlohku | Máŋggaidlohku | |
| Nominatiiva | oabbá | oappát | oabbá- | (oappáid-)1 |
| A/G | oappá | oappáid | oabbá- / oappá- | oappáid- |
| Illatiiva | oabbái | oappáide | oabbás- | oappáidasa- |
| Lokatiiva | oappás | oappáin | oappást- | oappáin- |
| Komitatiiva | oappáin | oappáiguin | oappáin | oappáid + guin2 |
| Essiiva | oabbán | oabbán- | ||
| 1. Máŋggaidlohku nominatiiva ii báljo adno oamastangehčosiin ja aivve allaáiggálaš čuorvvassátnin, omd. Ráhkis oappáidan!
2. Máŋggaidlogu komitatiivvas oamastangeažus boahtá ovdal -guin. Dása leat giellahistorjjálaš sivat. Dolin 'guin' lei sierra sátni justo dego ala, sisa jna. | ||||
| Konsonántamátta: 'áhkkut' | ||||
|---|---|---|---|---|
| Oamastangehčosa haga | Oamastangehčosiin | |||
| Ovttaidlohku | Máŋggaidlohku | Ovttaidlohku | Máŋggaidlohku | |
| Nominatiiva | áhkkut | áhkkubat | áhkkub- | (áhkkubiiddá-) |
| A/G | áhkkuba | áhkkubiid | áhkkub- | áhkkubiiddá-
áhkkubiiddi- |
| Illatiiva | áhkkubii | áhkkubiidda | áhkkubasa- | áhkkubiiddás- |
| Lokatiiva | áhkkubis | áhkkubiin | áhkkubisttá-
áhkkubistti- |
áhkkubiinná-
áhkkubiinni- |
| Komitatiiva | áhkkubiin | áhkkubiiguin | áhkkubiinná-
áhkkubiinni- |
áhkkubiiddá- + -guin
áhkkubiiddi- + -guin |
| Essiiva | áhkkubin | (ieža- áhkkubin) | ||
| 1 persovnnas ja 2. persovnnas lea muhtun hámiin vokálamolsašupmi. Danin tabeallas leat guokte hámi ovttaidlogu lokatiivvas ja komitatiivvas ja máŋggaidlogu akkusatiiva-genetiivvas, lokatiivvas ja komitatiivvas. Essiva ii adno go vuođđohámis leat golbma stávvala (áhkkubin). | ||||
Oanehaččat geavaheami birra[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Substantiivvat mat ovddemusat váldet oamastangehčosa leat sohkanamahusat, ovdamearkka dihte áhčči, eadni, bárdni, nieida, viellja, oabbá ja nu ain. Dákkár sánit sáhttet maid váldit oamastangehčosa ráddjehusaid haga. Dábáleamos lea goittotge ahte dat čuvvot váldonjuolggadusa dás vuollelis.
Eará substantiivvaid hárrái leat muhtun ráddjehusat. Váldonjuolggadus lea ahte oamastangeažus čuovvu finihtta vearbba:
- Mihkkal jugahii vieljas gárremiidda. (Mihkkala vielja.)
- Káre leai juo vajáldahttán áibbas barggus. (Káre barggu.)
- Váldde biergasiiddát! (Du biergasiid.)
- Váhnhemat belket mánáideaset ja mánát fas vánhemiiddiset.
- Bargit jotke bargguideaset. (Bargiid bargguid.)
- Baluset dattege eai sáhttán čiehkat.
- Mihkkal ii muitán lohpadusaidis. (Mihkkala lohpádusaid.)
- Oappát beana gullui.
- Ánne viehkalii áhčis ovddal. (Ánne áhči ovddal.)
- Oaččut dan cealkit oabbásat! (Du oabbái.)
- Olbmot dopme ruovttuidasaset. (Olbmuid ruovttuide.)
- Sii bohte olggos biillasteaset. (Sin biillas.)
- Mihkkal vujii boares heasttainis. (Mihkkala heasttain.)
- Soai irggiineaskka leigga geahččan min herggiid ija.
- Son ii dovddastan vieljaidis vielljanis. (Su vieljaid.)