Mount Everest

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Mount Everest (nepalgillii: सगरमाथा Sagarmāthā) lea Ásia ja máilmmi alimus várri^[1]. Mount Everest lea Nepala ja Kiinná ráji nalde, Himalajas. Dan allodat lea 8 844 – 8 850 m. Mount Everest lea nammaduvvon eananmihtideaddji George Everesta mielde jagi 1856 rájes. Várri lea Sagarmatha-álbmotmeahcis mii gullá UNESCO máilmmeárbbiide.

Edmund Hillary ja Tenzing Norgay leigga vuosttažin goargŋut Mount Everestii miessemánu 29. beaivvi 1953.

Mytologalaš mearkkašupmi

Nugo rievtti mielde buot stuorra čohkat Nepala Khumbu-guovllus, lea Mount Everest šerpaide bassi várri. Dán olbmo álgovuolggalaš oskkoldat lea seaguhuvvon buddhismain. Šerpaid áddejumi mielde ásset gopmit ja demonat ádjagiin, muorain ja várrečohkaid alde. Buddhistaid oainnu mielde báikkis orru Jomo Miyo Lang Sangma gii addá olbmuide biebmoávdnasiid.

Stuorra bassi Padmasambhava, gii buvttii buddhisma Tibetii, lágidii gul viehkangilvvu Mount Everesta čohkkii. Dan maŋŋá go Padmasambahava lei áiggebotta mediteren ja demonaiguin doarrun, ovtta Lama Bön-oskkoldagas hástalii su givrodagaska geahččalit. Lama ihkku viehkalii su magihkalaš goavdása veagas, ja Padmansambhava fas iđitguksos. Son goittotge vuittii gilvvu, go čohkkádettiinis dolvojuvvui báikkistis čohkkii čuovgasuotnjariid fárus.

Dan dihte lágiduvvo oaffarseremoniija, go šerpa galgá várrái goargŋut. Dat gohčoduvvo Puja-seremoniijan. Šerpat jáhkket ahte Pujat leat dárbbašlaččat eastadan dihte roasuid. Maiddái olgoriikka mátkkaččat lávejit servat seremoniijai.

Gáldut

↑ Guttorm Einarsen, Heidi ja Nordsletta, Svein: "Ásia – beaivebadjáneapmi", Mii dáppe 2: servodatmáhttu ja geografiija 5.–7. cehkiide, s. 129. Kárášjohka: ČálliidLágádus, . ISBN 978-82-8263-133-4.

[1] Guttorm Einarsen, Heidi ja Nordsletta, Svein: "Ásia – beaivebadjáneapmi", Mii dáppe 2: servodatmáhttu ja geografiija 5.–7. cehkiide, s. 129. Kárášjohka: ČálliidLágádus, . ISBN 978-82-8263-133-4.

[1]