Michel Tornéus

Wikipedia
Hopp til navigering Hopp til søk
Michel Tornéus
Michel Tornéus
Torneus Michel 130208 NK pk 174046 6395.jpg
Riegádanmiessemánu 26. beaivvi 1986:s(1986-05-26)[1] (36)
Riikkavulošvuohta
Bargu
Ámmátbođuvaláštalli
Commons-logo.svg Michel Tornéus
Wikimedia Commonsas

Michel Tornéus riegádii miessemánu 26. beavvi 1986 Botkyrkas (Stockholmma leanas). Son lea Ruoŧa guhkkodatnjuikejeaddji ja golmačeallu. Tornéus njuikii 8,44 mehter guhku mii lea Ruoŧa guhkkodatnjuikema olahusa. Sus leat ovcci Ruoŧa meašttirgolli guhkkodatnjuikemis ja golbma golli golbmačeallumis. Tornéus gilvvohalai ja vuittii Mästarnas mästare-nammasaš TV-ráiddu.

Eallingeardi[rievdat | rediger kilde]

Áhčči lea Kongos ja eadni Suddásis. Eatnis lea sámi duogáš ja su sohka boahtá Sohpparis.

Tornéus šattai dovddus 2005 go njuikii 7,94 mehter guhku, 19-jahkásažžan. Dat lei dušše okta sentimehter oaneheabbo go dan áigge nuoraidolahus. Nuoraid EM-gilvvus dan jagi son bođii njealjádin go njuikii 7,63. Vuollel 23-jahkásaččaid EM-gilvvus 2007 son šattai logádin go njuikii 7,53. Son lei mielde Torino siskkobeale EM-gilvvus 2009 muhto ii beassan viidáseappot loahppagilvvuide. Son lei mielde Berliinna VM-gilvvus 2009 ja njukii 7,78 muhto ii beassan doppe ge loahppagilvvuide.

Doha siskkobeale VM-gilvvus 2010 lei Tornéus mielde muhto njáskasii rátkkagilvvus. Barcelona EM-gilvvus son bođii ovccádin go njuikii 7,92.

Parisa siskkobeale EM-gilvvus 2011 son beasai finálii ja bođii čihččedin go njuikii 7,84. Dan jagi son lei maiddái mielde Daegu (Lulli-Korea) VM-gilvvus muhto doppe son njáskasii rátkkagilvvus.

Istanbula siskkobeale VM-gilvvus 2012 son njáskasii guhkkodatnjuikema rátkkagilvvuin go njuikii 7,85. Helssega EM-gilvvus 2012 son vuittii bronssa go njuikii 8,17. Suomas seamma jagi son guhkidii Ruoŧa olahusa (ovdalaš lei Mattias Sunneborn) ovttain sentimehterin ja njuikii 8,22 mehter. Londona OG:s 2012 son njuikii 8,11 ja bođii njealjádin.

Göteborgga siskkobeale EM-gilvvus 2013 son bođii nubbin. Seammas son faskkii Ruoŧa olahusa go njuikii 8,27 mehter vuosttaš vuoros ja njuikii vel guhkit nuppi vuorus 8,29. Moskva VM-gilvvus son njuikii 7,75 rátkkagilvvuin ja ii beassan finálii. Sopota (Polska) siskkobeale VM-gilvvus 2014 son vuittii bronssa go njuikii 8,21 mehter. Züricha EM-gilvvus dan jagi son bođii viđádin go njuikii 8,07.

Praha siskkobeale EM-gilvvus 2015 son vuittii golli guhkkodatnjuikemis go njuikii 8,30 mehter ja dainna lágiin buoridii iežas Ruoŧa olahusa jagi 2013 rájes. Dán háve njukii 8,30. Pekinga VM-gilvvus 2015 son ii njáskasii rátkkagilvvus. Torneus gilvvohalai Amsterdam EM-gilvvus 2016 ja doppe son njuikii 8,19, guhkimusat rátkkagilvvus. Maŋŋel finálas son faskkii silbba go njuikii 8,21. Londona VM-gilvvus 2017 beasai finálii. Doppe son njuikii 8,17 ja beasai gávccádin.

Gáldut[rievdat | rediger kilde]

  1. Мировая лёгкая атлетика — 1912.