Lintula kloasttar
[1] Kloastara dálá jođiheaddji, igumenia, lea eadni Marina.
Lintula kloasttar riegádii, go suollemasráđđeaddi F. P. Neronov skeŋkii jagi 1894 eanandálu kloastara vuođđudeami várás Gárjila gutkos Kivennapa suohkanis Lintula gilis. Aitosaččat dát nissonkloastara álgomuddu, Lintula Bassi Golmmaoktasašvuođa nissonsearvvuš, vuođđuduvvui čuovvovaš jagi. Das maŋŋel namma rievddai kloasttarin.[2] Nama Lintula kloasttar oaččui lagas gilis ja jogas.
Vuođđudeapmi
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Vuođđudeapmi ii lean álki, dasgo Suomas lei ain fámus Ruoŧa válddi áigásaš láhkaásaheapmi, mii máŋgga láhkai geahččalii dorvvastit luteralaš girku sajádaga áidna stáhtaoskkoldahkan. Maiddái guovlu, gosa kloastara plánejedje, lei eanaš luteralaš. Buot váttisvuođain fuolakeahttá kloasttar vuođđuduvvui Bassi Synoda mearrádusain ja keaisárlaš majestehta guorrasemiin geasset 1895.
Vuosttas gilvvohallit Lintulai bohte eará kloastariin, earret eará Penza kuvernameanttas Mokša gávpogis, muhto maiddái eará guovlluin Ruoššas. Jahkečuođi álggus eallin kloastaris lei vuollegaš ja dievva barggu. Maiddái siskkáldas ruossalasvuođat ja fuones ekonomalaš dilli hehttejedje eallima.
Jahkečuođi álgomuttus áššiid seaguhedje dasa lassin stáhtaválddi ruoššaidahttinviggamušat, maidda girku ja kloasttar fertejedje váldit oasi earret eará vuođđudemiin ruošša skuvllaid suopmelaš mánáide.
Kloasttar iehčanas Suomas
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Go Suopma šattai iehčanassan oktavuođat Ruošša girkui boatkanedje ja Suoma ortodoksalaš girku nationaliserejuvvui. Dán oktavuođas ruošša skuvllat heaittihuvvojedje. Vuosttas máilmmisoahti, Ruošša revolušuvdna ja Suoma jagi 1918 siskkáldas soahti hehttejedje Lintula doaimmaid ja buktet mielddis ain muhtumin juoba nealggiheađi. Kloastaris lei oappáid lassin oarbbessiida. Nonnáid riikkavulošvuohta dagahii váttisvuođaid. Measta buohkain lei Ruošša riikkavulošvuohta. Sii galge oažžut oahpahusministeriijas lobi orrut kloastaris. Skuvlla maŋŋá maiddái oarbbessiida heaittihuvvui ja huksehus rievdaduvvui mátkeruoktun.
Kloasttar nággárušai sitkadit ja lihkostuvai dorvvastit kloastara eallima joatkašuvvama, muhto skábmamánus 1939 álggii dálvesoahti, mii botkii buot plánaid.
Eváhkku
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Oktiibuot 47 olbmo fertejedje vuolgit kloastaris eváhkkui ovdal dálvesoađi. Stuorámus oassi váccii golggotmánus kloastaris Terijokii ja doppe mátkkoštii togain Joroinen gieldda Maavesi gillái. Eváhkut gádde vuolgit eret dušše veháš áigái, muhto nuppe láhkai geavai. Buot sin dávviriin seaillui dušše Jerusalema Ipmilaeatni ikona, man okta nonná lei maŋimuš bottus ožžon fárrui. Dán ikonamálles šattai das maŋŋel Helssega ortodoksalaš girku nammaikona, man skeŋkejit omd. buohkaide, geat leat vihahuvvon náitosii searvegottis.
Maavesis nonnáide adde orohaga sierra dáluin. Doaivu máhccamis Kivennapai elii garrasit juohkehačča mielas. Dálvesoađi álgomuttus stuorra oassi kloastara huksehusain duššai ja joatkkasoađi maŋŋá ožžo loahpalaččat vajáldahttit máhccama ruovttoluotta.
Máŋggaid muttuid maŋŋá jagi 1945 oappát oste Hackman & Co eanadálu Heinävesi gieldda Koskijärvi gilis. Ođđajagimánus 1946 nonnát fárrejedje ođđa ruoktoseaset Palokkii.[3]
Heinävesi Palokkis
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
Lintula kloasttar lea doaibman Heinävesis jagi 1946 rájes boatkkaheamet. Lagas Valamo kloasttar fuoláhii oappáid vuoiŋŋalaš dárbbuin ja maiddái máŋggain geavatlaš áššiin barge ovttas. Ledjehan maiddái Valamo muŋkkat eanaš ruoššagielagat.
34 oappás, geat fárrejedje Palokkii, eanaš ledje ruoššat, muhto joavkkus ledje maiddái ukrainalaččat, gárjillaččat ja juoba okta esttelaš. Hárvásat sis máhtte suomagiela.
Kloasttar suomaiduvvá
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Ođđa earkebismma ja vehážiid mielde kloastarii boahtán suopmelaččaid mielde Lintula álggii suomaiduvvat 1960-logus. Jagi 1973 kloasttar oaččui ođđa girku, muhto sis ledje máŋgii váttisvuođat oažžut báhpaid doallat ipmilbálválusaid. 1970 ja 1980-loguin kloastarii bohte ođđa oappát ja kloasttareallin ealáskii sihke Lintulas ja Valamos.
Kloasttar oaččui boađuid ja ealáhusa álggus eanandoalus ja muhtin veardde turismmas. Borramuša ektui ledje eanaš iešbirgejeaddjit álo gitta 1970-logu álgomuttu rádjái.
Ođđasishuksema áigi
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Čakčat 1966 gárvvásmuvai boares gárdima láhkosii kloastara ássanhuksehus, man máŋggat sierra olbmot ja servošat ledje ovttasbarggus ruhtten ja huksen. Lintula kloastara girku, man guhká ledje vuordán ja sávvan, gárvvásmuvai čakčat 1973. Girku plánii arkiteakta Vilho Suonmaa. Girku basuhuvvui Basse Golmmaoktasašvuhtii, dego earáge Lintula girkut. Petros Sasaki lea málen girku áltárikona Ipmilaeatni Einnosmearkka nappo orantti-ikona.[4] Dat lea Suoma stuorámus dakkár ikona.
Čakčat 1988 gárvvásmuvai ásodaga láhkosii huksehus, man vuollegearddis lea ginttalfabrihkka, dan rádju ja eará fuolahanlanjat. Dan loavttas lea stuorra mátkemuitobuvda. 1990-logu álggus oappáid ásodat viiddiduvvui ja boares oassi vuođđodivvojuvvui.
Álggus oappáid hávdádedje Valamo hávdeeatnamii, muhto kloasttar oaččui ođđa hávdeeana jagi 1994. Čuovvovaš jagi hávdeeatnamii huksejedje hirsacessana, man ovdagovvan lea boares Äänisniemi málle. Cessan lea basuhuvvon Ipmilaeadnái.[2]
Dálá áigge buot oappát leat suopmelaččat. Maŋimuš bores Lintulas boahtán nonná lei eadni igumenia Antonina, gii bođii doppe nuorra noviisan. Son jámii jagi 1998. Lintulas lei maiddái Suoma maŋimus stuorra skeemai vihahuvvon kloasttarássi, skeemanonná eadni Serafima.
Váldoealáhusat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]Go eanandoallu heaittihuvvui kloasttar galggai ohcat turismma lassin ođđa ealáhusaid bajásdoallu dorvvasteami várás. Jagi 1967 ortodoksalaš girkoráđđehus evttohii, ahte Lintulai vuođđudivčče gintalfábrihka, mii ráhkadivččii buot girkoduovvasiid olles girkogoddái. Lintula dohkkehii evttohusa. Máŋggaid muttuid maŋŋá leat beassan dasa, ahte duovvasiid dahkan ii gáibit olu bargiid ja giehtaduoji, go mašiinnat barget stuorámus oassi bargguin. Duovvasiid dahkamis olles girkogoddi dárbbuide boahtá dálá áigge sullii bealli kloastara bušeahtas.
Eanandoallu heaittihuvvui ollásit jagiin 2003–2004. Elliid leat vuovdán ja bealdduid láigohan. Muorjjit ja šaddogárddi buktagat gullet goit ain unna oassin kloastara buktagiidda.
Turisma lea dehálaš ealáhus maiddái Lintula kloastarii. Kloastaris leat iežas buvda ja muhtin idjadanbáikkit láigonláhkai. 1990-logus Lintulas leat fitnan sullii 20 000–25 000 turistta geasis.
Kloastara jođiheaddjit, igumeniat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]
- jođiheaddji Smaragda (1894–1898)
- jođiheaddji Florentia (1900–1901)
- igumenia Feokista (1901–1911)
- igumenia Dosifeja (1911–1916)
- vástideaddji jođiheaddji Olimpiada (1916)
- jođiheaddji Sergia (1916–1918)
- igumenia Larisa (1918–1931)
- igumenia Arsenia (1931–1961)
- igumenia Mihaila (1961–1974)
- igumenia Antonina (1974–1998)
- igumenia Marina (1998–)
Čujuhusat
[rievdat | rievdat wikiteavsttain]- ↑ Eadni Kristoduli. Eadni Kristoduli blogga: ortodoksi.net. Čujuhuvvon 6.6.2013. (suomagillii)
- ↑ a á Pelkonen, Anni-Helena. Valamon ja Lintulan luostarit 2003: Oulu universitehta. Čujuhuvvon 6.6.2013. (suomagillii)
- ↑ Savinainen, Päivi (1998): Luostarin toiminta vuosina 1895-1939. Girjjis Lintulan luostarin historia. Karjalan kannakselta Etelä-Savoon, s. 29-67. Valamon luostarin julkaisuja 76. Valamon luostari, Jyväskylä.
- ↑ Sisar Eeva (1998): Lintulan luostari Heinäveden Palokissa 1946-1996. Girjjis Lintulan luostarin historia. Karjalan kannakselta Etelä-Savoon, s. 170-208. Valamon luostarin julkaisuja 76. Valamon luostari, Jyväskylä.
