Kim Jong-il

Dán artihkkalis dáidet leat čállinmeattáhusat. Jus háliidat, de divo daid ja váldde eret dan málle. Giitu!

Kim Jong-il

Kim Jong-il
김정일
Riegádan	guovvamánu 16. b. 1941(1941-02-16)[…] Vjatskoje[d], Den russiske sovjetiske føderative sosialistrepublikk[d], Sovjetlihttu
Jápmán	juovlamánu 17. b. 2011(2011-12-17)[…] (70) Pyongyang[d], Davvi-Korea
Riikkavulošvuohta	Davvi-Korea
Bargu
Ámmát	politihkkár, filbmabuvttadeaddji, filbmaneavttár ja jietnaneavttár
Giella	koreagiella
Bálkkašumit	Order of Freedom and Independence, 1st class ja Order of Freedom and Independence, 2nd class
Bearaš
Váhnemat	Kim Jong-suk ja
Guoibmi	Hong Il-chon, Song Hye-rim, Kim Young-sook ja Kim Ok
Mánát	Kim Jong-nam, Kim Jong-un, Kim Yo-jong ja Kim Chun-song
Lassedieđut
Vuolláičálus
Kim Jong-il Wikimedia Commonsas

Kim Jong-il

Kim Jong-il (chosŏn'gŭl: 김정일, hanja: 金正日, romaniseren: Kim Chŏng-il, rievdaduvvon romaniseren: Gim Jeong-il, riegádan guovvamánu 16. beaivvi jagis 1941, Vjatskoje nammasaš báikkis Sovjetlihtus (sovjehtalaš gáldut) dahje guovvamánu 16. beaivvi jagis 1942 (Davvi-Korea gáldut), jápmán juovlamánu 17. beaivvi 2011) lei Davvi-Korea kommunisttalaš politihkkar. Son lei Davvi-Korea vuođđudeaddji, dál jápmán presideantta Kim Il-sung, bárdni ja maŋisboahtti. Kim Jong-il válddi badjalasas fámu dásiid mielde, álggos lei son ovdaolmmájin Našunála suodjaluskomišuvnnas 1993, dasto alimuskommandevra koreánalaš álbmotsoahteveagas 1994, ja dađi mielde 1997 rájes lei son generálačálli Korea bargiidbellodagas. Kim Jong-il lei de facto dušše stáhtajođiheaddji, danin go su áhčči Kim Il-sung maŋŋel su jápmima oaččui namahusa "agibeaivválaš presideantta" jagis 1994.

Jong-il ođasmahtti belohahkii áhčis Kim Il-sung ideologiija, juche («iešbirgejupmi»), ođđa doktriinnan mii gohčoduvvo songun («soahteveahka vuostažettiin»). Davvi-Korea lei ollásit olgoriikka veahki vuolde, ja go Sovjetlihttu luoddanii jagis 1991 de dat maiddái oalát njeiddi Davvi-Korea ekonomiija. Álgogeahčen 1990-logu mielddisbuvttii dát nealgejagiid, dahje dan maid stivrejeaddjit gohčodedje «ahkidis mátkin». Nealgejagiin nelgo gaskkal 900 000 ja 3.5 miljovna olbmo jámas. Songun doktriinna geažil vuoruhuvvet ain riikka resursat vuostažettiin soahtevehkii buorrin, jus geahččat eret vuoruhemiid oaivegávpoga váras. Kim Jong-ila buotveagalaš diktatuvra lea garrasit moaittahallan rihkkumis olmmošvuoigatvuođaid ja go fievrridit atomvearjoprográmma. 2000-logus vásihii Kim Jong-il buozalmasvuođaid, ja su nuoramus bárdni Kim Jong-un, riegádan jagis 1984, lea jahkimis nammaduvvon áhčis maŋisboahttin.