Kemihkalaš čanus

Wikipedia
Njuike: navigašuvdna, oza

Kemihkalaš čanus lea čanus gaskal guokte dahje eambbo atomaid, molekylaid dahje ionaid. Go atomat dahje molekylat bohtet oktii, de ráhkadit čatnasa gaskaneaset. Man gievra čanas gaskkal atomaid lea iešguđetlágan. Mii juohkit givrodaga guovtti oassái; vuoibmás čanus ja vuoimmehis čanus.

Vuoibmás čanus[rievdat | edit source]

Vuoibmás čatnasat juohká golmma oassái: ionačanus, kovaleanta čanus (dás boahtá vel polarkovaleatta čanus) ja metálla čanus. Čatnasat leat vuoibmát danne go dárbbašuvvo olu energiija botket daid.

Ionačanus[rievdat | edit source]

Ionačanus ráhkaduvvo go guokte atoma, dávjá metálla ja ii-metálla, bohtet oktii, ja elektronegatiivavuohta erohus lea stuorat go 1,7. Metálla šaddá positiiva ionan, ja ii-metálla fas negatiiva ionan. Positiiva ja negatiiva ionat geasuhit nuppi nuppi ja ráhkadit ionačatnasa. Ionarátna ráhkaduvvo. Buot ionačatnasat leat sálttit, ja danne lea maid hui alla suddantemperatuvra ja vuoššantemperatuvra.

Kovaleanta čanus[rievdat | edit source]

Kovaleanta čanus šaddá go guokte ii-metállat bohtet oktii. Kovaleanta čatnasis juhket atomat guokte dahje eambbo elektrovnna. Kovaleanta čanus háliida ollašuhttit okteahtta-lága. Dainna atomat šaddet stáđđáseabbon. Juogadeapmi lea dávjá gaskal guokte ovttalágan atoma dahje vuođđoávndasa mat leat buohtalaga periodalaš systemas. Dakkár juogadeapmi gohčoduvvo kovaleanta čanusin dahje elektronbárračanusin. Leat dušše valeansaelektrovnnat mat servet čatnosii. Buot atomat geahččalit oažžut gávcci valeansaelektrovnna (okteahttalága).

Polarkovaleanta čanus[rievdat | edit source]

Elektronbárračanus gaskal guokte atoma main leat guovttelágan elektronegatiivavuohta gohčoduvvo polarkovaleanta čanusin. Ii leat nu stuorra erohus ionačatnosis ja polarkovaleanta čatnosis.

Metállačanus[rievdat | edit source]

Metálla čanus lea go guokte metálla bohtet oktii. Čanus šaddá go valeansaelektrovnnat negatiiva elektronbalvvas dollet positiiva metállaionaid gitta. Metállat leat:

- Buorit jođadasat elfápmui ja lieggasii. - Šelges olggoš. - Soddjil, sáhttá leat sihke pláhtan ja árpun.

Vuoimmehis čanus[rievdat | edit source]

Vuoimmehis čanus gaskkal molekylaid ja eaŋkilatomaid. Dipolačanus ja hydrogenčanus leat vuoimmehis čatnosat.

Dipolčanus[rievdat | edit source]

Dipolčanus lea geahnoheames elektrostáhtalaš geasuheapmi mii lea gaskkal atomaid ja molekylaid. Dipolčanus lea juogo bissovaš dahje ii-bissovaš.

Hydrogenčanus[rievdat | edit source]

Hydrogenčanus lea elektrostáhtalaš čanus gaskkal molekylaid. H-atoma lea čadnon hui elektronegatiiva atomaide. Hydrogenčanus lea vuoibmát čanus go dipolačanus, muhto go buohtastahttá kovaleantačatnasiin de lea vuoimmehis čanus.