Geatnegasvuođaetihkka

Wikipedia
Jump to navigation Jump to search

Geatnegasvuohta mearkkaša ahte dat mii lea morálalaš riekta lea bargat dan maid maid mii leat geatnegahtton bargat. Dat gullá deontologalaš etihkii Geatnegasvuođaetihkka mearkkaša ahte muhtun dagu morálalaš árvu boahtá das leago olmmoš geatnegahtton dahkat dan. Ii leat dagu čuovvumuš mii mearrida morálalaš váldoárvvu, nugo ovdamearkka dihte utitilitarismmas. Geatnegasvuođat mat gullet olbmui dán etihka mielde lea dávjá ahte galgá doalahit iežas dahkamis juoidá. Leat hui unnán geatnegasvuođat mat gohččot olbmo dahkat juoidá. Geatnegasvuođa etihkalaš teoriijat sisttisdollet máŋŋgalágan geatnegasvuođaid maid jierpmálaš olmmoš atná. Ovdamearkkat lea "ii goddit", "ii gielistit" dahje "ii suoládit".

Geatnegasvuođaetihka teoriijat[rievdat | edit source]

Immanuel Kant lea okta dain olbmuin mat leat ovddidan geatnegasvuođaetihka. Girjjistis Grundlegung zur Metaphysik der Sitten (=Morála metafysihka vuođustus) son muitala iežas prinsihpas man namma lea kategoralaš imperatiiiva. Dat prinsihppa viggá ráhkadit teorehtalaš duogáš geatnegasvuođaetihkii.

Hypotehtalaš ja kategoralaš imperatiiva[rievdat | edit source]

Kant bidjá ovdan guokte imperatiiva: kategoralaš imperatiiva ja hypotehtalaš imperatiiva. Hypotehtalaš imperatiiva lea sullii ná "Jos háliidat dien dahje duon de galggat dahkat nie ja nuo". Kategoralaš imperatiiva gis lea eanet dego bággu. Kant čilgii dan máŋga ládje. Dá leat guokte čilgehusa

  • Bargga dan maksiimma (=eallinnjuolggadusa) mielde mii lea du iežas miela mielde ja mii du mielas galggašii šaddat oktasaš njuolggadussan.
  • Galggat atnit olmmolašvuođa dainna lágiin ahte dat lea váldoulbmil, ja ii fal dušše gaskaoapmin.